Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa.

Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Alle 20 huoneiston yhtiöistä velattomia oli lähes puolet. Yli kolmanneksella oli velkaa alle 100 000 euroa.

– Kyselymme perusteella taloyhtiöissä tiedostetaan korjaushankkeiden rahoituksen haasteet, kuten lainan saatavuuteen ja osakkaiden maksukykyyn liittyvät kysymykset, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Uudiskohteiden velat vähenevät nopeasti

Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2000-2009 taloyhtiöistä hieman runsaalla puolella yhtiöistä ei ollut enää yhtään velkaa jäljellä. Vuosina 2010-2015 rakennetuillakin velattomien yhtiöiden osuus oli yli kolmannes.

Joka kolmas taloyhtiö varautuu tuleviin korjaushankkeisiin

Talous- ja rahoituskyselyn vastaajien taloyhtiöistä kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Varautumisesta on keskusteltu yli 70 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta.

– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, toteaa Järvinen.

Lainansaannissa paikoitellen haasteita

Taloyhtiöt saavat pankeista edelleen lainaa korjaushankkeitaan varten, mutta vuokranantajaosakkaiden määrä näkyy kyselyn vastauksissa. Yhtiöissä, joissa vuokranantajaosakkaiden osuus on alle 30 prosenttia, lainansaannissa on kohdannut ongelmia vain vajaat kolme prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, lainansaantiongelmia on kohdannut lähes joka kymmenes lainaa hakeneista yhtiöistä.

– Suunnitelmallisuus yhtiön taloudenpidossa ja korjausten tekeminen ajallaan antavat taloyhtiölle hyvät lähtökohdat lainaneuvotteluihin, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Artikkeli Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää liesituuletinta yhtiön ilmanvaihtojärjestelmään.

Liesikuvun (poistoilmakanavaan kytketty laite ilman puhallinta) rasvasuodattimen puhdistus on osakkaan vastuulla, yhtiö vastaa suodattimen vaihdosta.

Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa joka toinen kuukausi. Puhdas suodatin poistaa tehokkaasti ruuan käryjä. Suodattimeen kertyvä lika ja rasva heikentävät liesituulettimen toimintaa ja aiheuttavat palovaaran.

Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä joko käsin tai jopa astianpesukoneessa. Noudata valmistajan ohjeita.

Rasvasuodattimen puhdistus

  • Kytke virta pois liesituulettimesta ja irrota rasvasuodatin
  • Pese suodatin valmistajan ohjeiden mukaan, astianpesuaine, lämmin vesi ja harja riittävät, jotkut suodattimet voidaan pestä myös astianpesukoneessa
  • Pyyhi liesituuletin ja alta ja päältä rätillä ja astianpesuaineella.
  • Anna suodattimen kuivua ja aseta se paikoilleen.

Osa rasvasuodattimista voidaan pestä, osa on vaihdettava uuteen. Tarkista asia valmistajan käyttöohjeesta!

Aktiivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin

Jos liesituulettimessasi on aktiivihiilisuodatin, tulee suodatin vaihtaa tai puhdistaa 3 -12 kuukauden välein sen mukaan, paljonko liesituuletinta käytetään.  Mitä likaisempi suodatin on, sitä kovempaa ääntä liesituuletin pitää ja sitä huonommin se imee käryjä. Suodattimia on sekä pestäviä että vaihdettavia.

Ohjeet aktiivihiilisuodattimen vaihtoon tai puhdistukseen löydät käyttöohjeista.

Artikkeli Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty.

1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa

Laissa vastuunjaosta on säädetty hyvin yleisesti. Yhtiö vastaa esimerkiksi huoneiston perustasoisista tai vastuulleen ottamistaan rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä kuten ilmanvaihto-, sekä vesi- ja viemärijärjestelmistä. Yhtiö korjaa myös ne huoneiston sisäosat, jotka vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Osakas vastaa huoneiston sisäpuolisten osien kuten pinnoitteiden, kodinkoneiden ja kalusteiden kunnossapidosta.

2. Osakkaan velvoitteet huoneiston hoitoon liittyen

Osakkaan tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti ja ilmoittaa yhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja järjestelmissä. Osakkaalta edellytettyjen hoitotoimien tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi toimia, joiden suorittaminen on monimutkaista tai edellyttää erikoistyökaluja, ei Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan voi pitää kohtuullisena.

3. Voidaanko lain mukaisesta vastuunjaosta poiketa?

Laista voidaan poiketa, mutta määräykset on otettava yhtiöjärjestykseen. Poikkeamia ei siis kannata jättää yhtiökokouspäätösten tai sopimusten varaan. Yhtiöjärjestysmääräys kestää aikaa ja sitoo myös uusia osakkeenomistajia.

Kunnossapitovastuunjakoon liittyvissä erimielisyystilanteissa on aina mahdollista, että riita päätyy tuomioistuimeen. Osakas voi esimerkiksi teettää kunnossapitotyön itse ja velkoa kustannuksia yhtiöltä oikeusteitse. Vastuunjaon linjaukset ratkotaan lopullisesti tuomioistuimessa soveltamalla asiaan lakia ja sen esitöitä. Toki ratkaisuharkinnassa huomioidaan myös alalla laajalti noudatettavat vastuunjaon linjaukset.

4. Käytännön ohjeita osakkaalle pesualtaan hajulukon osalta

Osakkaan tulee huolehtia siitä, ettei lavuaariin ajaudu hiuksia tai muuta sinne kuulumatonta. Jos lavuaari ei vedä kunnolla, osakkaan kannattaa kaataa lavuaariin viemärinavausaineitta. Mikäli tämä ei auta ja tilanne vaatii hajulukon rakenteen avaamista, tehtävä kuuluu yhtiölle.

Kiinteistöliitto suosittaa kiinteistönpitoon liittyvien töiden teettämistä ammattilaisilla. Osa etenkin pienemmistä yhtiöistä hoitaa kiinteistönpitoon liittyviä erilaisia tehtäviä osakkaiden toimesta vapaaehtoisesti. Silloin osakkaita kannattaa ohjeistaa toimien asianmukaiseen suorittamiseen ja tarvittaessa valvoa, että työt suoritetaan oikein.

5. Mitä vastuunjakotaulukot ovat?

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemat uudistuneet vastuunjakotaulukot ovat Taloyhtiön vastuunjakotaulukko, Taloyhtiön vastuunjakotaulukko osakkaalle ja asukkaalle sekä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko PLUS hallitukselle ja isännöitsijälle. Taulukot ovat tarpeen, koska asunto-osakeyhtiölain säännökset vastuunjaosta ovat suppeat. Vastuunjakotaulukkoja noudatetaan yhtiöissä laajalti. 

6. Vastuunjakotaulukon linjausmuutokset

Taulukot on päivitetty vastaamaan teknistä kehitystä ja mukaan on otettu myös esimerkiksi vastuunjako erilaisten tuhoeläinten torjunnasta. Samassa yhteydessä on ollut perusteltua tehdä joitakin tarkistuksia tulkintoihin.

Tarkistetun tulkinnan mukaan yhtiö huolehtii myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtamisesta. Näitä suodattimia on esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistamisvastuu on jatkossakin osakkaalla.

Lisäksi yhtiö huolehtii käsienpesualtaan hajulukon puhdistamisesta tukostilanteessa. Muutos ei koske lattiakaivoa. Sen puhdistaminen kuuluu osakkaalle siinä määrin kuin työ onnistuu ilman varsinaisia työkaluja. 

7. Kun taloyhtiö haluaa poiketa vastuunjakotaulukosta

Lain mukaan vastuunjaon poikkeamista tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Koska vastuunjakotaulukko vastaa Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan lain sisältöä, tulee poikkeamista näkemyksemme mukaan määrätä yhtiöjärjestyksessä.

Artikkeli Seitsemän seikkaa vastuunjaosta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii asunto-osakeyhtiölain mukaan kahden kolmasosan määräenemmistön kannatuksen yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestys määrä tiukempaa menettelyä.

Osakkeenomistajan suostumusta kunnossapitovastuumääräyksen ottaminen ei lain mukaan vaadi tilanteessa, jossa määräys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia yhdenvertaisesti. Siten, jos kaikille osakkaille siirretään sama kunnossapitovelvoite, ei suostumuksia vaadita. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa olisi sen sijaan siirtää esimerkiksi kylpyhuoneiden vedeneristeiden kunnossapitovastuu osakkaille tilanteessa, jossa muutamissa kylpyhuoneissa on jo havaittu kosteusvaurioita tai tilanteessa, jossa vedeneristeet ovat jo käyttöikänsä lopussa eli korjaustarve on akuutti. Tällaisessa tilanteessa kunnossapitovastuun siirto osakkaille tulee toteuttaa vasta yhtiön suorittaman kokonaissaneerauksen jälkeen. Jos yhtiökokouksen päätös loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta, voi osakas moittia päätöstä tuomioistuimessa nostettavalla moitekanteella.

Kuinka kunnossapitovastuumääräys laaditaan

Suurin haaste kunnossapitovastuusta määräämisellä, on kyseisen määräyksen kirjoittaminen. Oikeuskäytäntö koskien kunnossapitovastuumääräyksiä on ankaraa. Jos määräyksen sanamuoto on epäonnistunut eikä siitä yksiselitteisesti ja selvästi käy ilmi osakkeenomistajan vastuun sisältö, ei määräykselle voida antaa merkitystä. Tällöin toimitaan ikään kuin määräystä ei olisi lainkaan ja sovelletaan asunto-osakeyhtiölain mukaista vastuunjakoa. Kunnossapitovastuumääräys onkin syytä teettää aina asunto-osakeyhtiöoikeutta tuntevalla lakimiehellä.

Mitä vastuuta voidaan siirtää

Asunto-osakeyhtiölaki sallii lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeamisen yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta rajoja sille, mitä kaikkea vastuuta voidaan esimerkiksi osakkeenomistajalle siirtää. On siten mahdollista, että esimerkiksi erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä koko rakennuksen kunnossapitovastuu on siirretty osakkaalle. Vastaavasti myös taloyhtiön vastuuta voidaan yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä lisätä lain mukaisesta.

Vaikkakin vain taivas on rajana kunnossapitovastuusta määräämisessä, tulisi kuitenkin pysähtyä miettimään sitä, mikä on kulloinkin järkevää ja tarkoituksenmukaista. Kunnossapitovastuun siirto osakkaalle tarkoittaa velvoitetta sekä huoltaa, hoitaa, korjata että uudistaa ko. kohde kustannuksellaan. Se tarkoittaa myös oikeutta päättää korjauksen ajankohdasta ja suorittajasta. Rivitaloyhtiöissä ei useinkaan ole järkevää siirtää koko rakennusta yhteisesti palvelevia järjestelmiä tai rakennuksen osia osakkaiden vastuille. Esimerkiksi katto ja vesi- ja viemärijohdot on usein järkevää korjata kokonaisuutena. Laajempi vastuun siirto rakennuksesta osakkeenomistajille onkin järkevää lähinnä erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä.

Yhtiökokouspäätöksistä ja sopimuksista

Välillä kuulee todettavan, että ”taloyhtiössä on sovittu” tai ”yhtiökokouksessa on yksimielisesti päätetty”, että osakkeenomistajat itse korjaavat omat kylpyhuoneensa tai jostain muusta vastaavasta kunnossapidosta osakkaiden toimesta.

Valitettavasti yhtiökokouspäätös tai osakkaiden sopimus ei automaattisesti velvoita osakkeen uutta omistajaa. Uusi omistaja voi vedota asunto-osakeyhtiölain mukaiseen vastuunjakoon, ellei asiasta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Edes ostajan tietoisuus yhtiön käytännöistä ei muuta asiaa. Uuden osakkaan tulisi sitoutua noudattamaan laista poikkeavaa käytäntöä.

Artikkeli Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Varmista talkooväen vakuutusturva!

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on asianmukaisesti vakuutettu.

Talkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista. Tyypillisesti talkoissa tehdään kevyitä ja turvalliseksi luokiteltavia töitä, kuten haravointia ja pensaiden siistimistä. Näissäkin voi kuitenkin huonolla tuurilla sattua vahinkoja, ja sitä varten talkoilijat on hyvä vakuuttaa.

– Vakuutuksia on erilaisia, ja usein puhutaan talkoovakuutuksista. Talkoovakuutus on kuitenkin suppeampi kuin ryhmätapaturmavakuutus. Talkoovakuutukseen liittyy esimerkiksi ikärajoitus, jolloin iäkkäät talkoilijat eivät kuulu sen piiriin, huomauttaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Ryhmätapaturmavakuutus kattaa kaikki taloyhtiössä asuvat ja talkoisiin osallistuvat henkilöt.

Ei liian vaarallisia töitä talkoisiin

Vakuutusturvasta huolimatta Kristel Pynnönen korostaa, että vaaralliset työt on jätettävä ammattilaisten tehtäväksi.

– Talkoissa kannattaa pitäytyä pihatyön perinteisissä tehtävissä, eikä ruveta esimerkiksi kaatamaan puita tai kiivetä katolle. Turhia riskejä kannattaa välttää, Pynnönen suosittelee.

Kristel Pynnönen muistuttaa, että talkoiden järjestämisellä on muitakin mukavia seurauksia kuin pihamaan siistiytyminen.

– Yhdessä tekeminen luo taloyhtiöön hyvää henkeä ja sen ansiosta riidatkin voivat vähentyä. Tämä on vähintään yhtä tärkeä asia kuin taloudellinen säästö, joka saavutetaan maalaamalla vaikkapa aidat talkootyönä, Pynnönen muistuttaa.

Artikkeli Varmista talkooväen vakuutusturva! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Suomessa asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa, Osmo Soininvaara toteaa. Kuluttajan näkökulmasta kolme suurta energian tarvitsijaa ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen on siten todella hyvä asia.

Mittausten pitäisi Soininvaaran mielestä kohdistua enemmän hiilidioksidipäästöihin kuin energian käyttöön.

– Meidän energiantuotantomme on kesällä käytännössä päästötöntä. Talossa mitattua energiankulutusta oleellisempaa on nollahiilitaso.

– Energiankulutuksessa on saman ikäistenkin talojen välillä vaihtelua, jo sen mukaan miten taloa käytetään. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kaukokylmän hyödyntäminen. Jos vain jäähdytetään taloa, se on energiataseessa miinus. Jos siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja lämmitetään vaikka asuntojen suihkuvesi, mennään plussalle.

– Taloyhtiöiden omat aurinkopaneelit ovat hyvin hyödyllisiä maaliskuussa, vähentäessään energiankulutusta kun aurinko jo paistaa mutta energiaa kysytään vielä paljon. Sen sijaan ei olisi reilua vaatia, että taloyhtiö saisi myydä mahdollisen ylijäämäsähkön kesällä samaan hintaan kuin se on sähköstä talvella maksanut.

Kaukoyhtiön kannattaisi usein tehdä kaukolämpö maalämmöllä, keskitetysti.

– Kiinteistöjen omat maalämpöpumput tuskin ovat ainakaan kantakaupunkien ratkaisu, vaikka onnistuneita hankkeita on, arvioi Soininvaara.

– Umpikorttelissa maa jäätyy ja pumppujen teho ei riitä. Usein ei saada montaa kaivoa vierekkäin ja pitää porata olennaisesti syvemmälle. Keskitetty ratkaisu on parempi, silloin voi etsiä parhaat kohdat. Jos kiinteistö on kytketty kaukolämpöön, voidaan sen ja esimerkiksi aurinkopaneelien avulla päästä hyvään tulokseen. 

Taloyhtiöt, takaisinmyynti ja sähkövero

Taloyhtiön oman tuotannon jakamisesta asukkaille mittareiden kautta peritään nyt sähkövero. Lakimuutos onkin vireillä. Aiheesta kerrottiin maaliskuun Kiinteistölehdessä. Soininvaara menisi pitemmälle. Hän kannattaa koko sähköveron korvaamista ympäristöperusteisilla veroilla.

– Sähköveron poisto helpottaisi taloyhtiöiden ylijäämäsähkön takaisinmyyntiä vapaasti taloyhtiön ulkopuolelle. Aikoinaan sähkövero tuli polttoaineveron tilalle, kun sähkö siirtyi ”liian” liukkaasti maasta toiseen. Uusiutvaa sähköntuotantoa (muuta kuin vanhaa vesivoimaa ja ydinvoimaa) vastaavasti subventoitiin. Nyt on fossiilisilla polttoaineilla tehtyä niin sähköä vähän, ettei sähköä kannattaisi verottaa. Mutta uusien energiamuotojen subventointi on työ- ja elinkeinoministeriössä ja veroasiat valtiovarainministeriössä, eivätkä nämä kommunikoi keskenään. Ja kuten toinen haitallinen vero, varainsiirtovero, on sähköverokin niin tärkeä tulonlähde, ettei siitä luovuttane, Soininvaara arvioi.

– Sähkövero kannustaa nyt ostamaan akkuja veron kiertämiseksi. Silloin talo voisi käyttää omaa sähköään kiinteistön laitteisiin kierrättämättä mittareiden kautta. Helen tarjoaa taloyhtiöille ”virtuaaliakkua”, mutta en ole perehtynyt siihen tarkemmin.

– Sähkön siirtomaksun verkkoyhtiölle pitäisi olla kiinteä, sähkön kulkemisesta ei erikseen maksettaisi. Sivuhuomautuksena sanon, että yksityisiä verkkomonopoleja ei kannattaisi luoda – terveisiä esimerkiksi Espoolle. Hyvä ratkaisu on kaupungin verkkoyhtiö tai sähkönkäyttäjien osuuskunta.

Umpikortteleiden paluu ja tiivistyvät lähiöt

Yhteen aikaan kaupunkien umpikorttelit suorastaan kiellettiin. Ilma niissä oli huonoa, syynä roskienpolttouunit ja talokohtainen lämmitys. Lamellitaloja ja pistetaloja pidettiin terveellisempinä ja lapsille turvallisempina.

– Nyt umpikorttelin ilma on puhtaampaa. Turvallisuuskin on kääntynyt päinvastoin: umpikorttelin piha on turvallisempi lapsille. Korttelipihat ja -puistot ovat loistava keksintö. Korkeat pistetalot ovat pahin vaihtoehto. Ne luovat ”ei kenenkään maita”, joilla lapsi vasta turvaton on.

1960–70-lukujen lähiöiden tiivistämisessä auttaisi, jos lisärakennusoikeuden myöntämisestä ei veloitettaisi, sanoo Soininvaara.

–Täydennysrakentamisen tulisi olla taloyhtiölle tarjous, joka kannattaa ottaa vastaan. Kaupungin ei pidä pyytää rahaa itselleen. Jos asun paikassa jossa nyt on kiva vihreä piha, ei hyödykseni voi laskea koko uutta rakentamista, koska myös menetän jotain.

– Uusi laki ei enää edellytä yksimielisyyttä purkavallekaan uudisrakentamiselle. Käytännössä kiinteistön ja sen asuntojen arvo aina nousee, kun täydennysrakennetaan.

– Itä-Helsingissä korkeiden kerrostalojen alueilla voi tonttitehokkuus olla 0,5. Vanha Eira on tehokkaammin rakennettu. Mittakaava ei aina ole sama asia kuin tehokkuus. Mitä tiheämpää rakentaminen on, sitä tärkeämpää, että julkisivut ovat hyviä. Ennen ne olivat. Välivaiheessa, pahimmillaan 70-luvulla, ne olivat tylsiä. Sellaisen osaisi peruskoulun oppilaskin piirtää, viivoitin apunaan.

– Tuon aikakauden talot ovat myös harakanpesiä. Kun elementtirakentamisen hurjien vuosien taloja remontoidaan energiatehokkaiksi, jälkiasennetaan hissejä ja korjataan parvekkeita, julkisivut voivat muuttua paljonkin. Mutta ei hätää, eivät ne pysty ulkoasultaan huonontumaan, Soininvaara hymähtää. 

Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan sähkö-Suomeen ja kylmään, pitkien etäisyyksien vety-Suomeen.

Sähköauto tulee, mitä maksaa?

Taloyhtiöitä kannustetaan varautumaan sähköautojen yleistymiseen muun muassa parkkipaikkojen remontoinnin yhteydessä. Myös EU:lla on tästä vaatimuksensa. Monet kokevat toisaalta, että siinä tuetaan yhtä auton voimanlähdettä, josta ei vielä tiedä onko se lopullinen valinta.

– Minusta on hassua, että sähköautokeskustelua kuumentaa taloyhtiölle hankittava 2 000 euron latauspiste, mutta ei 50 000 euroa maksava parkkipaikka. Arabianrannassa muutetaan lämmitystolpat lataustolpiksi. Hinta on noin 400 000 euroa 700 tolpalle, eli noin 570 euroa per tolppa. Sähköauto ei tupruta tappavia pakokaasuja lastenvaunujen korkeudella. Kun tiivistetään kaupunkeja, tämä on oleellista! Voi myös kysyä, missä tankkaat bensa-auton 20 vuoden kuluttua?

– Vetyauto voi olla toinen tulevaisuuden auto. Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan Sähkö-Suomeen ja kylmään pitkien etäisyyksien Vety-Suomeen.

Vetyauto ei tosin ota jarrutusenergiaa talteen, kuten sähköauto.

Vuokratontti vai kiinteistövero

Vuokratonttien jako on kaupungeille parempi vaihtoehto kuin maan myynti, minun mielestäni jopa ns. arvopaikoilla. Helsinki on palaamassa vuokratontteihin. Tämä on loogista: kaupungille pääoma on halvempaa, Soininvaara toteaa.

Se johtaa tosin helposti tilanteeseen, jossa kolmasosa taloyhtiön budjetista on tontinvuokraa – mutta onko tämä ongelma? Muussa tapauksessa asunnon hinta olisi vastaavasti korkeampi ja sama määrä rahaa menisi asuntolainen hoitokuluihin.

– Asiaan liittyy, että kiinteistöverotuloja tasataan kuntien kesken, mutta ei vuokratuloja. Ja kiinteistövero ja tontinvuokra liittyvät myös tavallaan yhteen. USA:ssa 30–40 % sikäläisen taloyhtiön, ns. condon kustannuksista voi olla kiinteistöveroa. Korkean kiinteistöveron maissa kaikki ovat tavallaan ”vuokratonteilla”. Sitä vain kutsutaan kiinteistöveroksi. Se on loogista: jos kiinteistövero olisi alhaisempi, olisi tontti vastaavasti kalliimpi. Maanomistaja saisi korkeamman hinnan. Nyt rahat saa kunta tai osavaltio yhteiseksi hyväksi.

Osmo Soininvaara on tietokirjailija, kolumnisti, luennoitsija ja hallitusammattilainen. Hän on ollut viisi kautta kansanedustaja ja Paavo Lipposen toisen hallituksen peruspalveluministeri. Osmo Soininvaara on yksi pääpuhujista Taloyhtiötapahtumassa 10. huhtikuuta.

Artikkeli Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Eduskuntavaaleista on tulossa myös ilmastovaalit. Suomen Kiinteistölehti kysyi eduskuntapuolueiden ehdokkailta heidän kantojaan muun muassa kiinteistöveroon ja asumiskustannuksiin. Samalla kysyimme, mitä ilmastotoimia asuinkiinteistöiltä lähivuosina odotetaan.  

Pian posti kantaa kotiisi Suomen Kiinteistölehden huhtikuun numeron. Eduskuntaan pyrkivien lisäksi siinä annetaan puheenvuoro myös ensi viikon keskiviikkona Helsingin Messukeskuksen Siivessä järjestettävän Taloyhtiötapahtuman pääpuhujalle Osmo Soininvaaralle, joka kertoo näkemyksiään muun muassa kaavoituksesta ja taloyhtiöiden energiankäytöstä.

Taloyhtiöiden hallitukset aloittavat uuden kautensa. Mukana on uusia jäseniä ja kokonaan uusiutuneita hallituksia. Kiinteistölehdessä annetaan Jukka Nortion artikkelissa askelmerkkejä uudelle hallitukselle. Kerromme myös muassa isännöinnin ostamisesta ja hallitusammattilaisuudesta.

Kevättalkoiden aika koittaa. Lakiasiantuntijat opastavat talkooväen vakuuttamisessa – ja myös sen varalta, että talkoissa sattuu naapuritalon omaisuutta vahingoittava haaveri.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät pian taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Huhtikuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Lue Suomen Kiinteistölehden näköislehti täältä

Artikkeli Taloyhtiöt mukaan ilmastotalkoisiin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Toukokuusta alkaen vanhojen, ennen 1.1.2019 perustettujen taloyhtiöiden on mahdollista siirtää osakeluetteloiden tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa silti vielä odottaa. Lokakuussa 2019 otetaan käyttöön sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu taloyhtiöille. Jos taloyhtiö kuitenkin haluaa siirtää osakeluettelon ennen sähköisen palvelun käyttöönottoa, yhtiö voi toukokuusta alkaen toimittaa siirrettävät tiedot erikseen Maanmittauslaitokselle.

Osakeluettelon siirrossa kannattaa vielä odottaa

Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan taloyhtiöiden käyttöön syksyllä, jotta palvelun käyttäjäystävällisyys saadaan varmistettua. Palvelu tarjoaa siirron pohjaksi esitäytettyjä tietoja taloyhtiöstä sekä osakehuoneistoista ja niiden omistajista, mikä helpottaa ja nopeuttaa siirron tekemistä. Lokakuussa otetaan käyttöön myös taloyhtiöille tarkoitettu tietopalvelu.

Merkittävällä osalla taloyhtiöistä ja isännöitsijöistä on käytössään isännöintijärjestelmä, jossa on ajantasaiset tiedot yhtiöstä ja osakehuoneistoista. Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää pohjatietona osakeluettelon tietojen siirrossa. Maanmittauslaitos tarjoaa rajapinnat isännöintijärjestelmiin loppuvuonna 2019.

Osakeluettelon siirto edellyttää aina, että yhtiön edustajatiedot ovat ajan tasalla kaupparekisterissä.

Taloyhtiöillä aikaa vuoteen 2022

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirron tekemiseen vuoden 2022 loppuun asti. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tekevät osakeluettelon siirron loppuvuodesta 2019 alkaen. Pienemmille yhtiöille, joilla ei ole isännöintijärjestelmää käytössään, tarjotaan sähköinen palvelu lokakuussa 2019.

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta. Uudet, tänä vuonna perustetut yhtiöt ovat suoraan huoneistotietojärjestelmässä.

Huoneistotietojärjestelmään kootaan aluksi tiedot taloyhtiöistä ja osakehuoneistoista. Osakehuoneistot voivat asuntojen ohella olla esimerkiksi autotalleja. Kun tiedot osakehuoneistoista on viety huoneistotietojärjestelmään, voidaan osakehuoneistoille tehdä sähköisiä omistus- ja panttausmerkintöjä.

Artikkeli Huoneistotietojärjestelmän palvelut käyttöön vaiheittain – sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan lokakuussa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia.

– Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta. Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että tuleva hallitus ryhtyy toimiin menojen kasvun hillitsemiseksi, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Hiltusen mielestä tärkeimpiä keinoja asumismenojen suitsimiseksi ovat edellytyksien luominen riittävälle asuntojen uustuotannolle, rakentamisen hintaa nostavien tekijöiden karsiminen ja asumisen hintaan vaikuttavien verojen kohtuus. Myös kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi asumismenoihin. Esimerkiksi kuntien omistamien energiayhtiöiden tariffeja ei pidä käyttää piiloverotuksen välineenä.

Malttia kiinteistöveron uudistamiseen

Kerrostaloyhtiöiden maksama kiinteistövero on noussut kymmenessä vuodessa runsaat 60 prosenttia, ja monissa kaupungeissa reilusti yli 100 prosenttia. Kiinteistöliitto perää malttia tulevan hallituksen työlistalle tulevaan kiinteistöverouudistukseen.

– Uudistuksessa tulee varmistaa, että kenenkään verotus ei nouse kohtuuttomasti. Lisäksi kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat, Harri Hiltunen toteaa.

Kiinteistöliiton mielestä kiinteistöverotuksen tulee kaikissa olosuhteissa olla läpinäkyvää sekä perustua yksinkertaisiin ja selkeisiin periaatteisiin. Kiinteistönomistajan tulee esimerkiksi korjausinvestointia suunnitellessaan pystyä arvioimaan sen vaikutus kiinteistöveroon.

Energiatehokkuuden parantamisen oltava taloyhtiöille kannattavaa

Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tulee olla omistajille taloudellisesti kannattavaa ja kannustaa suunnitelmalliseen kiinteistöpitoon.

Kiinteistöliiton mielestä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen liittyvät ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen esimerkiksi kotitalousvähennyksen kautta.

Tutustu Kiinteistöliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Artikkeli Kiinteistöliiton toive tulevalle hallitukselle: Asumismenojen nousu pysäytettävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Kevään numerossaan Taloyhtiö.Nyt pureutuu taloyhtiöille ajankohtaisiin aiheisiin. Esillä ovat niin digitalisaation tuomat uudet sähköiset ratkaisut, uusi sähköinen asunto-osakerekisteri, purkava uusrakentaminen kuin toimivaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät hyvän asumisen peruspilarit.

Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla noin 250 000 kappaleen painoksena tänään jaettava Taloyhtiö.Nyt-teemalehti käy tuoreessa numerossaan läpi hyvän asumisen kulmakiviä. Lehden julkaisija on Suomen Kiinteistöliitto ry ja kustantaja Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Kiinteistöliitto-yhteisön asiantuntijoiden kirjoittamissa, taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille suunnatuissa artikkeleissa käydään läpi mm. asuinkiinteistön kuntoa peruskuntoarvion ja rakennuksen kuntosovelluksen Rakun avulla.

Lehti myös neuvoo, miten kyberrikollisuutta voidaan torjua taloyhtiössä ja miten kiertotaloutta saataisiin edistettyä enemmän taloyhtiöissä. Nämä ja monet muut mielenkiintoiset artikkelit ovat luettavissa Taloyhtiö.Nyt-lehdestä, jonka voit lukea myös sähköisesti.

Taloyhtiö.Nyt lehden artikkelit ja näköislehti ovat luettavissa täällä.

Artikkeli Tuore Taloyhtiö.Nyt kertoo taloyhtiöiden digiloikasta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Uutiset ja tiedotteet


Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

huhtikuu 11, 2019

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 […]

Lue lisää

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

huhtikuu 9, 2019

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää […]

Lue lisää

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

huhtikuu 9, 2019

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty. 1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa Laissa vastuunjaosta […]

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

huhtikuu 9, 2019

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. […]

Lue lisää

Varmista talkooväen vakuutusturva!

huhtikuu 8, 2019

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on […]

Lue lisää