Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu

Eiran ohella Ullanlinna on toinen kivisten katujen ja vehreiden, suurten puiden kaupunginosa.

Ullanlinna on saanut nimensä kunningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimetystä pienestä linnoituksesta. Tähtitorninvuoren ympäristöä kutsuttiin 1770-luvulta alkaen Ulriikaporin seuduksi kyseisen linnoituksen vuoksi.

Alue alkoi rakentua hiljalleen vasta 1850-luvulla, johtuen Kaivopuistossa sijainneen kylpylän tuomasta vetovoimasta. Kapunginosaa halkoo Tehtaankatu, ja kuten nimikin kertoo, oli osa alueesta tarkoitus varata tehtaille. Asuinalueille kulkeutuvien tehdassavujen pelko sai suunnittelijat kuitenkin muuttamaan mielensä. Suurelta osin Ullanlinna rakennettiin 1900-luvun alussa ja se on myös säilynyt pitkälti tässä asussaan.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Ullanlinnan kierros Google Mapsissä

Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Arkkitehtuuri- ja käytännöllinen Rakennustoimisto Usko Nyström-Petrelius-Penttilä

Helsingin jugendin kokonaiskuvaan voimakkaasti vaikuttanut Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen ja Viljo Penttilän arkkitehtitoimisto suunnitteli kaikkiaan 18 asuinkerrostaloa. Monipuolinen käytännöllisyys yhdistyi vahvaan yksilölliseen muotokieleen. Ullanlinnassa toimiston tekemiä rakennuksia on mm. Schalinin talo.

Toimiston keulahahmo oli epäilemättä Usko Nyström (Ullanlinnassa hän on suunnitellut mm. Kointähden), jonka “piirtäjänlahjat sekä originelli persoonallisuus suodattuivat toimiston arkkitehtuuriin ja opetustyön kautta myös laajemmin suomalaiseen arkkitehtikuntaan”, kertoo arkkitehtuuriopas.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Eira-Maja, Kointähti, Villa Ulrika, Tammi… Jugendin yksi hyvä puoli oli, että rakennuksia oli tapana nimetä ja nimi myös laitettiin rakennukseen näkyvästi esille. Ullanlinnassa suunnistus onnistuu periaatteessa pelkästään kirjoittamalla paperille rakennusten nimet sekä muutaman kadunnimen viitteeksi.

Ullanlinnan kartta

Kilohailin kortteli

Alun perin useasta talosta muodostunut taloyhtiö Familje Byggnads Ab ihastuttavine sisäpihoineen sijaitsee ns. Kilohailin korttelissa. Korttelin näyttävimpiä rakennuksia ovat mm. Mielikki ja Fenix.

Eira-Maja 4-6 & 8-10

Eira-Maja on kahdessa osassa rakennettu ja kahden eri suunnittelijan piirrustuksin toteutettu. Kuvassa on Kapteeninkatu 8-10 kulma, joka on rakennusmestari Paavo Björklinin käsialaa. Lähistöllä on myös muita näyttäviä rakennuksia, kuten Ilmola ja Rannikko.

Tehtaankadun koulu, Tehtaankatu 15-17

Tehtaankadun koulu rakennettiin vuonna 1908 ja on alusta alkaen toiminut kouluna. Silloinen kansakoulu on nyt ala-aste.

Koivu, Tehtaankatu 19

Tehtaankadun koulun naapurissa sijaitsee asuintalo Koivu, jonka Olavinlinnan mieleen tuova torni kiinnittää kulkijan huomion.

Kapteeninpuistikko

Tällaisia pikkupuistoja oli tapana rakentaa sovittamaan ruutukaavan suorakulmaisia katuverkkoja toisiinsa. Kapteeninkadun puiston syntyä edesauttoivat myös asukkaiden aktiivisuus ja keskustelu puistojen vähäisyydestä Helsingissä.

Schalinin talo, Kapteeninkatu 11 – Tehtaankatu 9

Talon omistaja, sokea musiikkikauppias Herman Schalin osallistui itse talon suunnitteluun ja sen koristekuviot tehtiin vaivoja säästämättä hänen toiveiden mukaisiksi. – Marikit Taylor

Tehtaankatu

Tehtaankatu tarjoaa Neitsytpolun ja Kapteeninkadun välillä yhtenäisen ja viehättävän jugendnäkymän. Nämä rakennukset on nimetty näkyvästi ja ovat siksi helppo löytää alueelta.

Puistola ja Sampsa, Tehtaankatu 5-7

Vastapäätä Tehtaankadun jugendrypästä sijaitsevat monumentaaliset Puistola ja Sampsa, joilla on yhteinen ja harvinainen, kadulle avautuva etupiha.

Kointähti, Pietarinkatu 9

Kointähti eli aamutaivaalla loistava Venus on samaa nimeä kantavan rakennuksen erottuvin osa. Lisäksi ylhäällä julkisivussa on toinen erikoinen koristeaihe: maapallo.

Suvantola, Neitsytpolku 7 – Pietarinkatu 5

Suvantolan perustajat ja moni asukaskin olivat normaalilyseon opettajia. Talon on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne.

Villojen kortteli

Tässä korttelissa on kolme Gustav Estlanderin suunnittelemaa asuintaloa, joista Villa Ulrika on linnamaisin ja jyhkein. Korttelin neljäs rakennus on pelkistetympi, mutta huomiota kannattaa kiinnittää monimuotoiseen tiilimuuraukseen.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 4

Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.

  • Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi.
    Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Artikkeli Bongaa ornamentti 4: Ullanlinna – vehreä keskustakierros jatkuu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä

Nyt on paras vuodenaika käväistä Helsingin puutarha- ja huvilakaupunginosassa: Eirassa. Se rakentui vasta 1900-luvun alussa ja edustaa näin ollen myöhäisjugendia.

Tiesitkö mitä nimi Eira tarkoittaa? Noh, Eira oli aluksi ainoastaan alueen yhden rakennuksen nimi, nimittäin Eiran sairaalan. Kansallismielisessä hurmoksessa oli luontevaa poimia sairaalalle nimeksi Eira, koska nimi juontaa juurensa skandinaavisesta mytologiasta, jossa Eir oli parantamisen ja lääkintätaidon jumalatar. Sairaalan myötä nimi vakiintui pikkuhiljaa koko kaupunginosan nimeksi.

Eira oli 1900-luvun alkuun asti lähes rakentamaton, kallioinen alue merenrannalla. Alueen asemakaavaehdotuksen laatineisiin arkkitehteihin Bertel Jungiin, Armas Lindgreniin ja erityisesti Lars Sonckiin vaikutti syvästi itävaltalaisen Camillo Sitten ajatukset puutarhakaupungeista ja luonnonmukaisesta asemakaavasta ja hyvä niin, koska tuloksista saadaan nauttia nyt rehevässä ja mutkittelevien katujen Eirassa.

Kaupunginosassa on itse asiassa kaksi osaa: rehevä huvilakaupunki sekä ruutukaavaa selkeämmin mukaileva alue. Eiran vehreys tosin on läsnä myös näissä suoraviivaisemmissa kortteleissa, nimittäin ihastuttavilla sisäpihoilla.

Varaa siis hieman enemmän aikaa, jos lähdet kierrokselle Eiraan, koska viihtyisät puistot pakottavat istahtamaan hetkeksi ja kuuntelemaan ja katselemaan ympärilleen.

Lue edellinen Bongaa ornamentti -artikkeli.

Eiran kierros Google Mapsissä

Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Puutarhakaupungin ja luonnonmukaisen asemakaavan puolesta: Lars Sonck

Sonck kuuluu Gesellius-Lindgren-Saarinen -kolmikon ohella myös uuden suomalaisen arkkitehtuurin tienraivaajiin. Hän oli kaupunkisuunnittelija sekä useiden merkittävien julkisten rakennusten suunnittelija ja ohjasi näin jugendin kehitystä Suomessa.

Hän vakuuttui itävaltalaisen kaupunkisuunnittelija Camillo Sitten ajatuksista ja ryhtyi taisteluun suoraviivaista, ympäristöstä ja maastonmuodoista piittaamatonta asemakaavasuunnittelua vastaan.

Lars Sonck oli arkkitehtuurioppaan mukaan “suuri ja pidetty persoonallisuus, vannoutunut poikamies ja Helsingin keskustan ravintoloiden vakioasiakas, jonka uran huippuhetket osuivat jugendin eri vaiheisiin.”

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Tällä kierroksella on paljon kokonaisia katuja tai alueita, joissa voi käydä ihastelemassa jugendrakennuksia, joten yksittäisiä rakennuksia on nostettu esiin melko vähän. Toisaalta tämä voi helpottaa alempana olevaan kisakysymykseen vastaamista.

Näillä kierroksilla ei myöskään esitellä kaikkia tietyn alueen jugendrakennuksia. Jokainen voi siis bongailla vielä mainitsemattomia omia suosikkejaan ympäri Helsinkiä.

Eiran kaupunginosan kartta.

Eiran sairaala, Laivurinkatu 29

Lars Sonckin suunnittelema linnamaisen jykevä sairaala toimii alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan edelleen. Sairaalaa laajennettiin myöhemmin kahteen otteeseen 1910 ja 1931.

Eiranpuisto

Eiranpuisto on saksalaisvaikutteisen, arkkitehtonisen puistotyylin ensimmäinen edustaja Suomessa. Sen suunnitteli Helsingin kaupungin ensimmäinen kaupunginpuutarhuri vuonna 1911. Puisto valmistui 1915.

Villa Johanna, Laivurinkatu 25

Villa Johanna on vuonna 1906 liikemies Uno Staudingerille ja tämän perheelle rakennettu yksityistalo. Se on kokonaistaideteos, jonka ulkoasu, sisätilat huonekaluineen sekä lähiympäristö suunniteltiin samaan aikaan.

Gunnebo Gård, Pietarinkatu 23 – Huvilakatu 18

Talon suunnitellut Waldemar Willenius asui ja piti arkkitehti- ja taideteollisuustoimistoa siinä vaimonsa Helenan kanssa.

Weikkola, Pietarinkatu 25 – Laivurinkatu 17-19

Arkkitehtiopiskelija Kaarlo Borg oli vain 20 vuotias piirtäessään Weikkolaa. Rakennuksessa on mm. huomiotaherättävä majakkamainen kulmatorni.

Huvilakatu

Huvilakatu on kokonaisuudessaan jugendtyylin hyvin säilynyt tiivistymä, josta yllä oleva kuva näyttää vain yhden palasen. Katu kannattaa kulkea päästä päähän ja kokeilla, tunnistaako rakennuksen tyylistä, kenen suunnittelema se on.

Villa Ensi, Merikatu 23

Villa Ensi on toinen arkkitehti Selim A. Lindqvistin liikemies Staudingerille suunnittelema talo. Se rakennetiin alun perin synnytyssairaalaksi, mutta muutetiin asuinkäyttöön jo vuonna 1934.

Eiran huvilakaupunginosa

Tässä osassa Eiraa toteutuu täydellisesti ajatus puutarhakaupungista ja luonnon muotoja mukailevasta asemakaavasta. Rakennuksia voi ihailla mm. osoitteissa Merikatu 31-39, Engelinaukio 8-10 sekä pitkin Armfeltintietä.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 3

Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.

  • Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi.
    Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Artikkeli Bongaa ornamentti 3: Eira – virkisty vehreydessä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Bongaa ornamentti 2: Kaartinkaupunki – Kaartin kasarmista puolustusministeriöön

Kaartinkaupunki on kuulunut jo Helsingin alkuperäiseen pääkaupunkiasemakaavaan vuosilta 1812-1817, mutta puutalot saivat sielläkin väistyä kivitalojen tieltä, kun suuri rakennusbuumi alkoi.

Helsingin jugend: arkkitehtuurioppaan mukaan Kaartinkaupungin keskus on Karl Ludvig Engelin suunnittelema, vuonna 1822 valmistunut Kaartin kasarmi ja siihen liittyvä Kasarmitori. Kaartin kasarmi hoitaa edelleen maanpuolustukseen liittyvää tehtävää, koska siinä sijaitsee nykyisin puolustusministeriö.

Tämänkertaiseen kierrokseen kuuluu sekä jugendin ydinaikakauden näyttäviä rakennuksia, että kierroksen päätteeksi pelkistetympää myöhäisjugendia. Kaartinkaupungin rakennuskanta on uudistunut monta kertaa, joten sekaan mahtuu rakennuksia monelta aikakaudelta.

Yksi alueen merkkirakennuksista on Kasarmitorin laidalla sijaitseva niin kutsuttu Lääkärien talo, jonka nimensä mukaisesti rakennutti kolme lääkäriä vuokrataloksi. Rakennus herätti valmistuttuaan paljon hämmennystä ulkomuodollaan – eikä vähiten kulmaerkkerin hassun sammakkoveistoksen vuoksi. Talon on omistanut vuodesta 1953 alkaen Agronomiliitto.

Lue edellinen Bongaa ornamentti artikkeli täältä.

Pelkistetty Katajanokan reitti

Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Sähkölaitosten suunnittelija: Selim A. Lindqvist

Lindqvist on oppaamme mukaan jäänyt hieman aikalaistensa varjoon siksi, että hän ei suunnitellut merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja kulttuurirakennuksia. Sen sijaan hyötyrakennuksia syntyi sitäkin enemmän, kuten kauppahalleja ja sähkölaitoksia.

Lindqvist työskenteli osan urastaan ulkomailla ja sovelsi suunnitelmissaan kansainvälisiä vaikutteita kansallisromantiikan sijaan. Lindqvistin käsialaa ovat mm. Suvilahden kaasulaitos sekä Kasarmitorin, Töölön ja Kallion sähköasemat.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Kaartinkaupungin lenkki yltää hieman laajemmalle alueelle kuin aikasempi Katajanokan reitti. Tällä alueella on tällä hetkellä valtavasti rakennustöitä, joten ne vaikeuttavat liikkumista jonkin verran. Lenkki on ehdottomasti järkevintä tehdä kävellen.

Kaartinkaupungin kartta

Unitas, Eteläranta 6 – Unioninkatu 7

Toisin kuin muutamat muut jugendrakennukset, Unitas noteerattiin heti valmistuttuaan ”uuden tyylin hienostuneimpana ja eleganteimpana edustajana. Huomionarvoisiaa ovat mm. katutason liikehuoneistojen kaari-ikunat, joiden muoto toistuu ylhäällä räystäslinjassa.”

Navigator, Eteläinen Makasiinikatu 4 – Unioninkatu 12

Navigator on toiminut mm. laivayhtiöiden ja varustamoiden liiketalona. Rakennuksessa on taidokkaita eläinaiheisia vuolukivikoristeita.

Torilinna, Fabianinkatu 13 – Eteläinen Makasiinikatu 5

Torilinna on Kasarmitorin näyttävin rakennus, mutta siinä pilkahtaa jo siirtyminen symmetrisempään rakennustapaan. Julkisivun säännöllisistä erkkereistä voi päätellä, että asuntojen pohjaratkaisut toistuvat samanlaisina kerroksittain.

Lääkärien talo, Fabianinkatu 17 – Pohjoinen Makasiinikatu 6

Tämä rakennus aiheutti valmistuttuaan kauhistusta lähes koristeettomalla ja varsin epäsymmetrisellä ulkomuodolla. Ulkomuoto kieli kuitenkin rakennuksen tilasuunnitelusta, joka oli yksi Gesellius-Lindgren-Saarinen -arkkitehtikolmikon tunnuspiirteistä: huonesuunnittelu sai näkyä ulospäin./br>

Sirius, Fabianinkatu 4 – Pohjoinen Makasiinikatu 7

Sirius kilpailee huomiosta sitä kulmittain vastapäätä olevan Lääkärien talon kanssa. Sen ullakko muutettiin 1990-luvulla asunnoiksi ja kattojen lappeisiin lisättiin ikkunoita sekä kulmaosaan parveke.

Nylands Nation, Kasarmikatu 40

Yliopiston ruotsinkielisen osakunnan talossa on muinaisskandinaavisesta kuvastosta poimittuja koristeaiheita sekä squared rubble -tekniikalla muurattu julkisivu.

Kasarmitorin sähköasema, Kasarmikatu 30-32 – Pieni Robertinkatu 1

Tämä rakennus toimii nykyisin hotellina, mutta se rekennetiin alun perin sähköasemaksi, jossa oli sekä toimistotiloja että sähköasema muuntajineen.

Kastén, Korkeavuorenkatu 31-33

Helsingin jugendrakennuksia suunnitteli ja toteutti arkkitehtien lisäksi myös rakennusmestarit. Kastén on rakennusmestari Emil Svenssonin yksi ilmeikkäimmistä tuotoksista.

Helsingin puhelinyhdistys, Korkeavuorenkatu 35

Puhelinyhdistyksen keskiaikaista linnaa muistuttavasta ulkoasusta ei uskoisi, että rakennus oli aikansa teknologista huippuinnovaatiota edustava toimitalo, jossa oli laitesaleja, toimistoja ja asuntoja.

Hypoteekkiyhdistys, Eteläesplanadi 16

Hypoteekkiyhdistyksen talo heijastelee siirtymää suomalaisessa jugendissa: keskiaikaisesta kuvastosta alettiin siirtyä kohti klassisempaa ja selkeämpää ilmaisua.

Dianapuisto, Erottajankatu 7, 9 ja 11

Kolmikulmapuistoa eli ns. Dianapuistoa vastäpäätä sijaitsee kolmen talon rypäs, jotka edustavat kaikki myöhäisjugendia. Mielikuvituksekkaat koristeet olivat muuttuneet säntillisiin ja klassisiin aiheisiin.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 2

Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.

  • Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi.
    Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Artikkeli Bongaa ornamentti 2: Kaartinkaupunki – Kaartin kasarmista puolustusministeriöön julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Latauspisteavustusrahaa on vielä, hakuohje päivitetty

Keväällä kiertäneet huhut sähköautojen latausinfra-avustusten määrärahan loppumisesta eivät pidä paikkaansa. Avustuksia myöntävästä ARAsta kerrotaan, että avustusrahaa on vielä runsaasti vuodelle 2019 ja sitä kannattaa hakea.

ARA myös päivitti latausinfra-avustuksen hakuohjeen. Päivityksessä on selkeytetty hakemuksen liitteiden ohjeistusta kaikkien erilaisten erilaisten hakijoiden osalta sekä tietoa latauslaitevalmiuden riittävyydestä. Ohjeeseen on myös lisätty tietoa osakashallinnassa olevien paikkojen oikeutuksesta avustukseen latauslaitteiden osalta.

Ohjeet avustuksen hakemiseen ARAn verkkosivuilla

Uutishuoneeseen

 

Artikkeli Latauspisteavustusrahaa on vielä, hakuohje päivitetty julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Bongaa ornamentti 1: Katajanokka – slummista hienostokaupunginosaksi

Nykyisessä Katajanokan kaupunginosassa käyskennellessä on vaikeaa uskoa, että vielä 1870-luvulla alue oli nykytermein ilmaistuna slummi. Siellä sijaitsivat Engelin suunnittelemat laivaston kasarmi ja lääninvankila ja kaikki muu oli hökkelikylää.

Katajanokka on kaupunginosa, jonne ei juurikaan tule mentyä, ellei a. ole lähdössä laivalle, b. ole töissä siellä tai c. joku tuttu tai itse asu siellä. Kävelyretket alueelle kannattavat. Sen verran paljon kaunista nähtävää alueella on. Jos haluaa nähdä kattavan otoksen jugendrakennuksia pienellä alueella, niin Katajanokka on tähän tehtävään paras paikka: kivitalojen Katajanokka rakennettiin kokonaan jugendaikakaudella.

Arkkitehtuurioppaan mukaan Katajanokka rakennettiin hyvin nopeasti – runsaassa vuosikymmenessä, ja tähän vaikutti keskeisesti se, että uusi, yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen joukko ihmisiä sekä uusi arkkitehtuuri löysivät siellä toisensa.

Alueen asemakaavassa oli tarkoin jaoteltu, mitä minnekin rakennetaan ja lisäksi rakennusjärjestyksessä säädettiin, että talot oli rakennettava tiilestä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua tontin hankinnasta. Arkkitehdit pyristelivät parhaansa mukaan irti viivasuorasta asemakaavasta, jotta alueelle saatiin jugendin ihanteiden mukaista luonnollisuutta.

Pelkistetty Katajanokan reitti

Helsingin jugendin suunnittelijat esittelyssä

Kuuluisa kolmikko Gesellius – Lindgren – Saarinen

”Kun suurliikemies Julius Tallbergin asuintalon suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin 1897, mannerlaatat järisivät suomalaisessa arkkitehtuurissa. Tuntematon arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen saivat 27 ehdotuksen joukosta sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. He olivat juuri valmistumassa arkkitehdeiksi ja rakennus oli ensimmäinen etappi heidän loisteliaalla urallaan”, kertoo oppaamme. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonki sinetöi menestyksen.

Kolmikko ei tosin toiminut yhdessä kauaa. Armas Lindgren jatkoi yhteistyön päätyttyä yhtenä merkittävimmistä arkkitehdeistamme, Gesellius menehtyi kesken loistavan uran vaikeaan sairauteen ja kuten lähes kaikki tietävät, Eliel Saarinen loi merkittävän kansainvälisen uran.

Tämän artikkelin kävelykierroksen kohteet kartalla (klikkaa tai kosketa palloja)

Katajanokan kierros on kattava kierros pienellä alueella. Reitistä tulisi muuten kokonainen lenkki, mutta Satamakadun loppupää on tällä hetkellä kokonaan remontissa.

Katajanokan jugendrakennusreitti.

Tallbergin talo, Luotsikatu 1 – Satamakatu 7

Tallbergin talo oli sekä kkitehtoninen läpimurto, suunnittelutoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen ensimmäinen ja heti merkittävä työ että jugendarkkitehtuurin alkusysäys Helsingissä. Talossa asui Tallbergien lisäksi mm. Albert Edelfelt.

Aeolus, Luotsikatu 2 – Kruunuvuorenkatu 1

Aeolus on nimetti kreikkalaisen tuulenjumalan mukaan. Valtavan kokokoinen – koko katujen Luotsikadun ja Kruunuvuorenkadun kulmauksen täyttyvä rakennus. Se erotuu myös värinsä (vihreä) ja taisokkaiden koristeidensa vuoksi.

Panu, Kruunuvuorenkatu 3

Kävelijän huomio kiinnittyy helposti myös hauskasti koristeltuun Panuun, joka on Aeoluksen vieressä Kruunuvuorenkadun puolella. Kannattaa käydä vilkaisemassa!

Luotsikatu 4

Luotsikatu 4:n vaaleanpunainen rappaus ja hillitty koristelu kätkee sisäänsä palan upeinta suomalaista taidehistoriaa. Talon ensimmäisiä asukkaita oli Hugo Simberg. Vuonna 1915 taloon muutti puolestaan Victor Jansson sekä Signe Hammarsten-Jansson esikoisensa Toven kanssa./br>

Eol, Luotsikatu 5 – Katajanokankatu 6

Eol on kolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen kolmas ja viimeinen Katajanokalle suunnittelema rakennus ja selkeästi jykevämpi, kuin moni ympäröivä talo.

Norma, Katajanokankatu 3 – Luotsikatu 10

Norma on vielä Eoliakin massiivisempi, satulinnamainen rakennus, jossa on upeaita yksityiskohtia. Se edustaa arkkitehtuurioppaan mukaan kansallisromanttista jugendia jyhkeimmillään.

Olofsborg, Kauppiaankatu 7 – Katajanokankatu 1

Olofsborg on kolmikon Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtuuria parhaimmillaan. Heidän tavoitteensa oli luoda kodikkaita ja yksilöllisiä asuntoja, joiden tilaratkaisut saivat tulla peittelemättömästi esiin julkisivussa.

Kataja, Kauppiaankatu 2 – Kruunuvuorenkatu 7

Katajan ilmeessä on tuulahdus kansainvälistä art nouveau’ta, joka näkyy erityisesti valurautaisissa parvekkeissa ja viehättävissä sisäänkäynneissä.

Lietzenin talot, Kauppiaankatu 9-11

Lietzenin talot on otettu oppaaseen varmaankin osittain siksi, että ne ovat keskenään niin erityyliset jugendrakennukset. Vielä vaikeampi on uskoa, että ne ovat samojen arkkitehtien suunnittelemat. Ensimmäinen on kauniin koristeellinen; tämän perässä oleva pelkistetyn geometrinen.

Wellamo, Vyökatu 9

Wellamon suunnittelussa on otettu taidokkaasti huomioon tontin korkeuserot. Wellamo jatkuu Vyökadulta alas Laivastokadulle. Rakennuksen päädystä menevät portaat alas, ja sieltä löytyy samanniminen ravintola.

Klinten, Luotsikatu 13 – Vyökatu 10

Klinten on Katajanokan jugendrakennuksista suurin, hyvin pelksitetty, harmaaksi rapattu rakennus. Huomion arvoinen yksityiskohta ovat kulmien torneja kannattelevat sirot pylväät.

Laivastokatu

Katajanokan jugendalueen suunnitteluun osallistuivat tunnetuimpien arkkiehtien ohella myös rakennusmestarit. Laivastokadun rakennukset ovat heidän taidonnäytteensä. Kuvassa on Tursoksi nimetty rakennus.

Koottu Maanmittauslaitoksen taustakarttasarjan karttalehdistä 14.6.2019

Lähteenä käytetty arkkitehtuuriopas

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingin jugend: arkkitehtuuriopas

Kirjailija: Jere Jäppinen (toim.); Tomi Snellman (käänt.)
Kustantaja: Helsingin Kaupunginmuseo
Kieli: Suomi
Sivumäärä: 247
Asu: Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi: 2019
Hinta: 26,00 €

Bongaa ornamentti kisakysymys 1

Bongaa ornamentti kesäkisassa arvotaan kaksi palkintoa. Ensimäinen on Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti (arvo n. 80 €), joka arvotaan kaikkien johonkin kahdeksasta kysymyksestä oikein vastanneiden kesken. Pääpalkinto on 100 euron K-ryhmän lahjakortti, joka arvotaan kaikkien kaikkiin kysymyksiin oikein vastanneiden kesken. Tarkkaavaisimmille tiedoksi, että tarkoitamme ornamentilla tässä kisassa oikeastaan kaikkia jugendrakennusten koristeita.

  • Jos haluat osallistua palkintojen arvontaan, tulee sinun täyttää sekä nimesi (etu- ja sukunimi), että sähköpostiosoitteesi.
    Tässä kerättyjä henkilötietoja käytetään ainoastaan arvontojen suorittamista varten. Kerätyt henkilötiedot hävitetään arvontojen jälkeen.
  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Artikkeli Bongaa ornamentti 1: Katajanokka – slummista hienostokaupunginosaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Yhä useampi lemmikki asuu taloyhtiössä

Lemmikkien yleistyessä yhä useampi niistä asuu myös taloyhtiössä. Omistajalla on vastuu lemmikkien tekosista. Kotitalo kokosi tietopaketin lemmikeistä taloyhtiöissä.

− Lemmikit ovat osa tavanomaista, normaalia asumista ja hyväksyttävää toimintaa taloyhtiössä siinä missä lasten hankkiminenkin. Esimerkiksi lemmikeistä lähtevää elämän ääntä on siedettävä, kun se pysyy normaalin rajoissa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jaana Sallmén sanoo.

Naapurilta ei siis voi kieltää lemmikkien pitoa sen ärsyttävyyden perusteella. Vuokranantaja voi kuitenkin halutessaan kieltää lemmikit vuokralaiseltaan.

Lemmikinomistajalla on vastuu

Lemmikin mukana tulee myös vastuu siitä ja sen tekemisistä. Jos lemmikki aiheuttaa vahinkoja tai häiriöitä, omistaja korvaa vahingot.

Lemmikin aiheuttamasta häiriöstä kannattaa keskustella avoimesti. Omistaja ei välttämättä tiedä esimerkiksi koiran haukkuvan yksinollessaan.

Yleensä yhdessä keskustellen päästään pitkälle, ja lemmikit ovat naapurustossa mukava juttu. Jos asiasta kuitenkin syntyy isompaa riitaa, ei esimerkiksi isännöinti ei ole oikea taho selvittämään asiaa. Riitojen selvittäminen on naapuruussovittelun ja rikostapauksissa puolestaan poliisin tai lopulta tuomioistuimen tehtävä.

Saako kissa tai koira olla irti?

  • Suomen järjestyslaki rajoittaa kissan liikkumista vain vähän. Kissaa ei kuitenkaan saa päästää kytkemättömänä lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle.
  • Metsästyslain mukaan kotikissan henki on suojattu koko maassa.
  • Koirat eivät saa liikkua vapaana taajamassa. Poikkeuksena ovat virantoimituksessa olevat koirat ja opaskoirat.
  • Koiraa voidaan pitää vapaana suljetulla pihalla, koirien harjoittelupaikassa ja aidatussa koirapuistossa, mutta tällöinkin koiran pitää olla haltijansa valvonnassa.
  • Hyvä käytäntö on, että taloyhtiön piha-alueella sekä kissat että koirat pidetään kiinni.

Lue koko juttu Kotitalo-lehdestä: Lemmikin kuuluvat taloyhtiöön, mutta mitä jos ne ärsyttävät?

 

Uutishuoneeseen

Artikkeli Yhä useampi lemmikki asuu taloyhtiössä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla

Helsingin kaupunki julkaisi hiljattain jugend -arkkitehtuurioppaan. Kiinteistölehti päätti kiertää kesän aikana kirjassa mainitut paikat ja haastaa lukijat bongaamaan ornamentteja. Oikein vastanneiden kesken arvotaan mm. K-ketjun 100 euron lahjakortti.

Kaupungin julkaisemassa oppaassa tarkastellaan Helsingin arkkitehtuuria paljolti sveitsiläisen arkkitehti Marikit Taylorin silmin. Hän on listannut oppaassa myös omat suosikkinsa, joten ensimmäinen jugend-testikaupunkikierroksemme kiersi juuri nämä hänen suosikkirakennuksensa.

Testikierros tehtiin torstaina 13.6. huonohkossa säässä, joten kaksi Taylorin suosikeista säästettiin muille kierroksille. Julkaisemme uusia reittejä kesän aikana viikoittain. Reitit kuljetaan pääsääntöisesti jalan.

Jugendrakennukset ovat Helsingin keskusta-alueella, joten kulkemamme reitit toimivat myös erinomaisena oppaana Helsinkiin kesävierailulle tuleville ulkopaikkakuntalaisille, jotka haluaisivat kierrellä kaupunkia.

Jokaisen jutun lopussa on ornamenttivisa, jossa voi tietää tai veikata neljästä vaihtoehdosta, mistä rakennuksesta senkertainen ornamenttikuva on.

Marikit Taylorin suosikkirakennukset Helsingissä

  • Ihantola, Viiden linja 18

  • Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19

  • Olofsborg, Kauppiaankatu 7 – Katajanokankatu 1

  • Pohjolan talo, Aleksanterinkatu 44 – Mikonkatu 3

  • Puu-Vallila

  • Rautatieasema, Asema-aukio

  • Scahlinin talo, Kapteeninkatu 11- Tehtaankatu 9

  • Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29

  • Wellamo, Vyökatu 9

Torstain reitti

Mikä Arkkitehtuuriopas?

250-sivuinen Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas.

Helsingissä on poikkeuksellisen paljon jugendrakennuksia. Tämä johtuu osittain siitä, että jugend tyylisuuntana osui Helsingin voimakkaan kasvun ja Suomen kansallisen itsetunnon nousun vuosiin. Suomalaisesta mytologiasta oli helppo poimia materiaalia mielikuvituksekkaisiin jugendrakennusten yksityiskohtiin.

Jugend eli yleisemmin art nouveau oli ”kansainvälinen uuden ajattelutavan läpimurto, jonka lähtökohtia olivat irrottautuminen 1800-luvun lopun arkkitehtuuria kahlinneista säännöistä ja vanhanaikaisiksi koetuista kertaustyyleistä sekä arkkitehtien luomisvoiman vapauttaminen”, kuten arkkitehtuurioppaan esipuheessa kerrotaan.

Kirjan koko kertoo myös sen, että rakennuksia tosiaan on Helsingissä paljon. Se on 250-sivuinen, näppäränkokoinen opus, joka esittelee kattavan kattauksen jugend-Helsinkiä historiaa ja tekijöitä (arkkitehtejä) unohtamatta.

Kirjan luvut on jaoteltu alueittain, jotka mukailevat Helsingin kaupunginosajakoa. Tämä jaottelu auttaa myös lukijaa poimimaan helposti alueen tai alueet, joilla hän haluaa kierrellä.

Bongaa ornamentti -kisan pääpalkintona 100 euron lahjakortti

Julkaisemme kesän aikana joka viikko uuden artikkelin jugendrakennuksista. Jokaisen artikkelin lopussa on kuva ja kysymys: mistäpäin tällä kertaa vieraillulta alueelta löydät tämän ornamentin?

Ornamentti poimitaan aina sillä kertaa vierailluista rakennuksista, jotta innokaimpien etsintätyö ei muodostuisi aivan mahdottomaksi.  Annamme kysymykseen neljä vaihtoehtoa, joten myös veikkaamalla saattaa voittaa. Ornamenttia ei myöskään oteta rakennuksen sisäpuolelta, jos sisälle ei ole julkista pääsyä.

Kaikkien oikein vastanneiden kesken, arvotaan kesän päätteeksi Taloyhtiön oppaat -kirjapaketti. Lisäksi kaikkiin kahdeksaan kisakysymykseen oikeinvastanneiden kesken arvotaan pääpalkinto, joka on K-ryhmän 100 euron lahjakortti.

Ensimmäinen kisakysymyksen sisältävä artikkeli julkaistaan viikolla 26. Artikkeleita ilmestyy kokonaisuudessaan kahdeksan, joten viimeiseen kisakysymykseen pääsee vastaamaan viikolla 33 elokuussa.

Kaikkien ornamenttiartikkeleiden lopussa olevat kisakysymykset ovat näkyvillä ja vastattavissa elokuun loppuun asti. Tämän jälkeen suoritetaan arvonnat.

Nyt sitten vaan odottelemaan ensimmäistä bongausjuttua!

 

Tämän artikkelin rakennukset kartalla

Helsingin jugendoppaan arkkitehdin suosikit.

Puu-Vallila, Vallila

Koko alue on suunniteltu ja rakennettu jugendkaudella ja sitä voidaan pitää varhaisena – ja omaleimaisen pohjoismaisena – esimerkkinä puutarhakaupunkien standardoinnin ajasta. – Marikit Taylor

Ihantola, Viides linja 18

Kauniin vaaleanpunaisen Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Kuten monet muutkin Kallion asuintalot, myös Ihantola on työväen asuntoyhtiön rakennuttama. – Marikit Taylor

Rautatieasema, Asema-aukio

Rautatieasema muistuttaa meitä siitä, että joskus kannattaa pysähtyä katsomaan tarkemmin paikkoja, joiden läpi tulee porhaltaneeksi vain kovalla kiireellä. – Marikit Taylor

Pohjolan talo, Mikonkatu 3 – Aleksanterinkatu 44

Rakennusta voidaan pitää kokonaistaideteoksena. Niin jukisivussa kuin sisälläkin on puusta ja kivestä tehtyjä veistoksia lähes kaikkialla, ja vaikuttavaa on myös puun käyttö sisätilojen rakenteissa. – Marikit Taylor

Jugendsali, Pohjoisesplanadi 19

Mikäpä olisi parempi paikka jugendhenkiselle lepotauolle kuin piipahdus Jugendsalin kahviossa. Sen holvikatto, kivipylväät ja maalauksin koristellut seinät tarjoavat täydelisen taustan hämmästyttävälle lintu- ja eläinveistosten joukolle. – Marikit Taylor

Olofsborg, Kauppiaankatu 7 – Katajanokankatu 1

Olofsborgista tekevät kiinnostavan sen koko ja massoitus, luonnonkivijalka sekä monet menneisyyden rakennusperinteen innoittamat yksityiskohdat. – Marikit Taylor

Wellamo, Vyökatu 9

Talon eriskummalliset kipsikoristeet saavat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuka on tuo julma aaltojen asukki, joka näyttää kieltä porttia vartioidessaan, kuka tuo outo, ihailijajoukon piirittämä sammakkoprinsessa? – Marikit Taylor

Artikkeli Bongaa ornamentti -kesäkisa alkaa ensi viikolla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita

Lain käyttäminen on aina myös soveltamista ja tulkintaa, jossa ensiarvoisena apuna on ajantasainen lakikommentaari. Asunto-osakeyhtiölakiin on tullut paljon muutoksia, ja siksi perinteinen Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari on päivitetty. Kommentaarissa avataan asioita myös oikeustapauksien kautta.

Asunto-osakeyhtiölaki koskettaa hyvin suurta osaa suomalaisista. Taloyhtiöiden hallinto on pääosin maallikoiden käsissä. Edes ammatti-isännöitsijä ei pysty muistamaan kaikkia lakiasioita eikä hänen tarvitsekaan. Apunaan taloyhtiön hallituksen jäsenet ja isännöitsijät voivat käyttää Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria (Kiinteistöalan Kustannus Oy), josta löytyy vastaus useimpiin kysymyksiin. Aina kun ei ole mahdollista kysyä neuvoa juristilta.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaaria ovat olleet kirjoittamassa alan parhaat asiantuntijat Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Kommentaarista ilmestyy kesäkuussa uudistettu painos.

– Lainsäätämisvaiheessa pyritään tietysti aina siihen, että laki olisi mahdollisimman helppolukuinen ja selkeä. Vaikka kieltä onkin hiottu helppotajuisemmaksi, käytäntö on osoittanut, että vielä on jäänyt selitettävää. Lisäksi uutta oikeuskäytäntöä kertyy koko ajan lisää, Kommentaareille on siis edelleen tarvetta, kertoo asianajaja, varatuomari Aki Rosén.

Kommentaari on suunnattu ammattilaisille; isännöitsijät ja juristit käyttävät sitä työssään.  Riviosakkaille teos voi olla raskas luettava, mutta moni hallituksen puheenjohtaja käyttää Kommentaaria tietolähteenään. Myös tuomioistuinlaitokset käyttävät teosta apunaan.

Isännöitsijöiden oiva työkalu

Isännöitsijöillä kommentaari olisi hyvä olla mukana taloyhtiön kokouksissa, sillä kinkkisessä paikassa tiedon kaivaminen on helppoa eikä yhtiökokousta esimerkiksi tarvitse keskeyttää tiedon etsimisen ajaksi.

– Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa. Kommentaari on kuin tietosanakirja, se on isännöitsijän hakuopus, toteaa asianajaja Marina Furuhjelm.

– Yhtiökokouksissa saatetaan kysyä jotain täsmäjuttua, esimerkiksi miten kokouskutsu kirjoitetaan. Tieto löytyy helposti kommentaarista, sanoo asianajaja, varatuomari, OTL Petteri Kuhanen.

Osakkaat esittävät usein vaikeitakin kysymyksiä isännöitsijälle. Kirja antaa tuen myös tilanteisiin, joissa isännöitsijä jo lähtökohtaisesti tietää ratkaisun, mutta siihen halutaan vielä varmistus.

Ei ole tarkoituskaan, että isännöitsijä osaa kaiken ulkoa.

Lakimuutokset otettu huomioon

Pääsyy siihen, että uusittu painos ilmestyy nyt, ovat lakimuutokset, erityisesti sähköiseen osakehuoneistorekisteriin siirtyminen ja purkava lisärakentaminen.

– Myös oikeuskäytäntöä on tullut lisää ja jopa kannanottoja on muuttunut edellisen painoksen jälkeen. Tulkintoja on tullut paljon lisää, Furuhjelm huomauttaa.

– Purkava lisärakentaminen koskee vain murto-osaa taloyhtiöistä, mutta huoneistotietojärjestelmä koskettaa kaikkia taloyhtiöitä. Huoneistotietojärjestelmästä kirjoittaessamme löysimme laista virheitä, jotka ehdittiin osittain korjata ennen lain hyväksyntää. Myös lakia valmistelleelle työryhmälle oli hyötyä Kommentaarin kirjoittamisesta, Furuhjelm naurahtaa.

Paljon tulkintoja

Tulkintatilanteita avataan laajasti Kommentaarissa.

– Osa on perinnetulkintoja vanhojen asunto-osakeyhtiölakien ajoilta; vertasimme, onko jotain muuttunut vuosien saatossa. Uusia tulkintatilanteitakin on, kuten esimerkiksi säännökset hissien jälkiasennuksesta, missä lainsäätäjä ei ollut alun perin tullut ajatelleeksi, että voi syntyä tulkintatilanteita, jos hissi esimerkiksi pysähtyy puolikerrokseen tai kiinteistössä on eri määrä kerroksia eri puolella rakennusta, Kuhanen toteaa.

– Uusia tulkintoja on paljon, samoin kommentteja ja oikeuskäytäntöjä. Kun halutaan tietää, mikä on tulkintalinja, se on kätevä tarkistaa Kommentaarista, Furuhjelm jatkaa.

– Huoneistotietojärjestelmästä ja purkavasta lisärakentamisesta ei tosin ole soveltamiskäytäntöjä tai oikeuden ratkaisuja, ne ovat vielä niin uusia, Rosén huomauttaa.

Kommentaarissa on huomioitu kaikki hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ratkaisut edellisen painoksen ilmestymisen jälkeen.

– Uusia tapauksia on paljon. Lisäarvona on myös se, että Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä, kertoo asianajaja Ari Kanerva.

– Korkeimmalta oikeudelta on tullut viime vuosina muutama sellainen päätös, mitä on jouduttu paljon miettimään, mitä ne oikeasti tarkoittavat käytännössä, Furuhjelm jatkaa.

Kommentaarissa on sellaista uusinta oikeuskäytäntöä, mitä ei löydy julkisista lähteistä.

Oikeuslaitokset usein samaa mieltä käytännöistä

Suurin osa oikeuslaitoksista on ollut pääsääntöisesti samaa mieltä tulkintakäytännöistä Kommentaarin kirjoittajien kanssa. Silti yllättäviäkin ratkaisuja on tullut.

– Osa sisällöstä on meidän omia mielipiteitämme, se pitää muistaa. Kirjassa on lakiteksti sekä sen jälkeen yleensä perusteluteksti ja omat mielipiteemme. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä. Kommentaarissa on joitakin kannanottoja, jotka poikkeavat muiden kirjoittajien kirjoista, Furuhjelm muistuttaa.

– Oikeustiede on tulkintatiedettä, viimekädessä vastaus saadaan tuomioistuimessa, Rosén huomauttaa.

– Isännöitsijät kyselevät meiltä paljon kunnossapito- ja muutostöistä sekä lunastustilanteista, ja kun samankaltaiset kysymykset toistuvat tarpeeksi usein, otamme niihin teoksessamme kantaa. Aika paljon meille tulee esimerkiksi lunastukseen liittyviä kysymyksiä, ja niitä lisättiin uuteen painokseen. Myös moniin epäselviin tilanteisiin otettiin nyt kantaa, Furuhjelm toteaa.

– Asiat ovat hyvin käytännönläheisiä; kuka vastaa mistäkin ja miten tilannetta tulkitaan, jos yhtiökokouskutsu on esimerkiksi lähetetty liian myöhään. Kommentaarissa on runsaasti konkreettisia esimerkkejä, joihin isännöitsijä työssään törmää, Furuhjelm jatkaa.

– Kommentaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia taloyhtiön normaalissa arjessa, Kanerva kertoo.

Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari (Kiinteistöalan Kustannus Oy) pureutuu yksityiskohtaisesti asunto-osakeyhtiölain sisältöön. Laki esitellään teoksessa pykälä pykälältä, kohta kohdalta, selittäen ja kommentoiden. Erityisen huomion kohteena ovat asunto-osakeyhtiön toiminnan kannalta keskeiset säännökset. Teosta voit tilata Kiinteistöalan Kustannuksen verkkokaupasta.

Artikkeli Lakiteksti vaatii selittämistä – Asunto-osakeyhtiölaki – Kommentaari avaa lain kiemuroita julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sulata pakastin oikein

Pakastin tulisi sulattaa kaksi kertaa vuodessa. Hyvä aika sulatukselle on talvella, jolloin pakasteet voi viedä ulos sulatuksen ajaksi, ja kesä, ennen kuin tuore marjasato pakastetaan.

Usein kotoa löytyy jääkaappi-pakastin -yhdistelmä. Uusimmissa jääkaapeissa on automaattisulatus, joten jääkaappia ei tarvitse välttämättä erikseen sulattaa. Jääkaappi kannattaa kuitenkin aika-ajoin myös puhdistaa.

Pakastin ei toimi tehokkaasti, jos sen sisällä on paljon jäätä. Lisäksi paksu jää- ja huurrekerros kuluttaa tavallista enemmän sähköä. Pakastin on syytä sulattaa myös silloin, kun huurretta on kertynyt yli 0,5 cm pakastimen sisäpinnoille.

Älä jätä koskaan pakastinta sulamaan ilman valvontaa. Sulamisvettä valuu helposti lattialle, ja vesi voi pysyvästi vahingoittaa lattiapintaa.

Näin sulatat kaappipakastimen:

  • Sammuta virta pakastimesta ja tyhjennä se
  • Varaa pakastimen alle esimerkiksi muutama pyyhe, jotka imevät sulamisvedet
  • Jos pakastimessa on kouru sulamisvesien ohjaamista varten, aseta matala astia sen alle
  • Älä raaputa jäätä tai huurretta terävällä esineellä!
  • Jään sulamista voit nopeuttaa pitämällä pakastimen oven auki ja laittamalla pakastimeen kuumaa vettä astiassa tai puhaltamalla siihen hiustenkuivaajalla
  • Jäiden sulettua pyyhi pakastin ja kuivaa se huolellisesti
  • Kytke virta päälle ja sulje ovi vasta, kun pakastin on täysin kuiva!
  • Pane tavarat takaisin pakastimeen, kun pakastin on riittävän kylmä.

Imuroi myös jääkaapin ja pakastimen tausta!

Taustat kannattaa imuroida pari kertaa vuodessa, sillä sinne kertynyt pöly heikentää ilmankiertoa ja aiheuttaa palovaaran. Huono ilmankierto lisää myös sähkönkulutusta.

Sijoita kylmälaitteet viisaasti – säästät sähköä

  • Sijoita kylmälaitteet erilleen astianpesukoneesta, uunista ja lämpöpattereista.
  • Suora auringonpaiste lisää myös laitteen sähkönkulutusta.
  • Energiankulutus voi kasvaa 10-20%, jos sen viereen sijoitettua astianpesukonetta tai uunia käytetään päivittäin.
  • Ilmankierron estäminen kylmälaitteen ympäriltä kolminkertaistaa sähkönkulutuksen.
  • Kalustepeitteinen kylmälaite kuluttaa enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettava.
  • Säilytä elintarvikkeet oikeassa lämpötilassa. Jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 %.
  • Jos jääkaappi on täyteen ahdettu ja avaat jääkaapin ovea tiheään, sähkönkulutus voi nousta 20 %.

Lähde: Martat

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN

Artikkeli Sulata pakastin oikein julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Vinkit sujuvaan taloyhtiöjuhannukseen

Suomalaiset viettävät juhannusta perinteisesti kesämökeillään, mutta moni viettää myös viihtyisää kaupunkijuhannusta. Juhannusjuhlan voi järjestää vaikka kotona. Jotta juhannuksen vietto ei aiheuta häiriötä taloyhtiössä, kannattaa kuitenkin muistaa muutama asia.

Turvallisuussyistä kokkoa ei pidä polttaa taloyhtiön pihalla. Turvallisesti palaakseen kokko vaatii tarpeeksi laajan alueen eli sen täytyy olla kaukana esimerkiksi rakennuksista ja pihan istutuksista. Lisäksi palava kokko vaatii valvontaa pitkälle yöhön. Helpompaa ja turvallisempaa onkin mennä katsomaan yleistä juhannuskokkoa.

Juhannussaunassa täytyy noudattaa saunan sääntöjä sekä huomioida muut kylpijät. Liian vahvoja löylytuoksuja kannattaa yhteisessä saunassa välttää. Jos saunassa saa vastoa ja vihtoa, täytyy sen jälkeen kerätä lehdet pois lauteilta ja lattialta. Näin kukaan ei liukastu nihiin eivätkä ne aiheuta haittaa allergikoille.

Mikäli taloyhtiössä ei ole yhteisiä juhannuksen grillijuhlia, voi omalla parvekkeella grillata. Turvallisinta grillaaminen on sähkö- tai kaasugrillillä. Avotulta ei saa tehdä. Ystäviäkin voi kutsua mukaan, kunhan noudattaa taloyhtiön hiljaisuussääntöjä ja antaa naapureille yörauhan.

Lomalle lähtijän muistilista

Jos juhannusta viettää mökillä, kannattaa muistaa samat asiat kuin lomalaisenkin.

  • Sulje parvekkeen ovi ja pienetkin tuuletusikkunat.
  • Laita ovi takalukkoon.
  • Irrota sähkölaitteet pistokkeista.
  • Varmista, että pesukoneiden hanat ovat kiinni.
  • Jos lomaosoitteessa viihtyy pidempään, kannattaa posti kääntää sinne.

Lue lisää Kotitalosta.

Uutishuoneeseen

Artikkeli Vinkit sujuvaan taloyhtiöjuhannukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.