Tietoturvamurto Nebulan palvelimilla, joissa ylläpidetään Taloyhtio.info- ja Tallier.info-palveluja

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Alla tiedoksi taloyhtiö.infon palveluntarjoajan Mobimus Oy:n toimitusjohtajan tiedote koskien tietomurtoa:

Havaitsimme tiistaina 19.3.2019 aamulla noin klo 9 aikaan, että Taloyhtio.Info -palvelumme ei toimi. Olimme asiasta yhteydessä palveluamme isännöivään Nebulaan, joka käynnisti selvitystoimet palvelimillaan. Saimme heiltä iltapäivällä tiedon, että heidän palvelimilleen on tunkeuduttu. Tämän vuoksi Taloyhtio.Info -palvelu ei ole tällä hetkellä käytössänne.

Käynnistimme välittömästi asiaan liittyvän selvitystyön tietoturva-asiantuntijayritys Nixun avulla, jolta saimme eilen ilmoituksen, että Nebulan Domain Controller -palvelimet olivat saastuneet. Palvelinten lokitiedoista löytyi viitteitä, että niihin on kirjauduttu Kiinasta, Israelista ja Filippiineiltä, mutta varsinainen kirjautumistapa ei ole vielä tiedossa. Tietokantapalvelimelta ei löytynyt samaa haitaketta, mutta se ei tarkoita, etteikö myös tähän palvelimeen olisi tunkeuduttu. Nebula selvittää tilannetta ja olemme heiltä saatavan tiedon varassa.

Meidän tiedossamme ei siis tällä hetkellä ole, että käyttäjien tietoja olisi vuotanut ulos, mutta tätä vaihtoehtoa ei Nixun alustavien selvitysten perusteella voida sulkea pois. Käyttäjistämme on palvelussa kerättynä käyttäjätunnus, joka on yleensä sähköpostiosoite, nimi ja salasana. Salasanat ovat kryptattuja, mutta suosittelemme kaikkia Taloyhtio.Info -palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä vaihtamaan salasanansa muissa palveluissa, joissa olette mahdollisesti käyttäneet samaa salasanaa kuin palvelussamme.

Selvitystyö ja korjaavat toimenpiteet Nebulan isännöimillä palvelimilla jatkuvat asiantuntijoiden kanssa.

Teemme tällä hetkellä kaikkemme saadaksemme Taloyhtio.Info -palvelun jälleen toimimaan. Ymmärrämme, että palvelujen käyttökatko tulee kriittiseen aikaan, koska yhtiökokousten valmistelu on juuri käynnissä. Teemme taukoamatta yhteistyötä Nebulan kanssa, jotta saamme Taloyhtio.Info -palvelun siirrettyä uuteen palvelinympäristöön mahdollisimman pian. Kaikki palvelussa olevat tiedot ja tiedostot ovat tallessa.

Uuteen asennettavaan palvelinympäristöön ei tulla heti kopioimaan muutaman päivän takaista tietokannan varmuuskopiota, vaan tietokanta käydään läpi perinpohjaisesti ja varmistetaan sen puhtaus. Samalla neuvottelemme Nebulan kanssa tietoturvatason nostamisesta heidän palvelimillaan, jotta vastaavanlaiset hyökkäykset palveluihin voidaan torjua. Emme tiedä mitä muita palveluita on isännöityinä tässä samalla palvelinympäristössä.

Tällä hetkellä Nebula ei pysty vahvistamaan meille tietoa milloin palvelujemme siirto uuteen palvelinympäristöön on valmis.

Pahoittelen tilannetta ja siitä aiheutuvaa haittaa teille. Olemme teihin yhteydessä välittömästi, kun tiedämme tilanteesta lisää.

Tuomas Saarelainen

Toimitusjohtaja, Mobimus Oy

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 7,6 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,7 prosenttia, jätehuoltokustannukset 2,3 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,6 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,1 prosenttia ja siivouskustannukset 0,9 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja hallintokustannukset 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset, 3,9 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,9 prosenttia, päiväkotirakennusten ja koulurakennusten 2,4 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 2,3 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja tavaroiden siirtoon on aina turvallista. Tämä ohjekortti on tarkoitettu kiinteistöjen omistuksesta vastaaville, hanke­suunnitteluun, suunnitteluun ja kaikille hissirakennushankkeen osapuolille.

Lue lisää Rakennustiedon nettisivuilta

 

Artikkeli Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.

Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.

Kemi-torniolaiset ahkerimpia kauppakierrättäjiä

Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.

– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.

Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.

Muista teippi, kierrätyksen pelastusrengas

Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.

Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.

– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.

Artikkeli Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä!

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Tiistaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, joka on nykyisin virallinen liputuspäivä. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nostavat lipun salkoon ainakin kaikkina virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt saavat liputtaa muulloinkin, ja tämä koskee myös taloyhtiöitä. Lipun saa siis nostaa salkoon perhejuhlien tai muidenkin merkkipäivien kunniaksi. Taloyhtiössä asukkaat useimmiten tilaavat ja maksavat itse nämä yksityiset merkkipäiväliputukset, kun taas yleiset liputukset virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä kustantaa taloyhtiö.

– Taloyhtiössä liputus sisältyy yleensä kiinteistönhuoltosopimukseen. Huoltoyhtiö seuraa usein myös lipun ja lipputangon kuntoa, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Pienissä yhtiöissä osakkaat liputtavat itse

Pienissä taloyhtiöissä osakkaat saattavat itse huolehtia kiinteistönhuollosta, jolloin liputusvuorot jaetaan osakkaiden kesken. Huoltoyhtiön tai liputusvuorossa olevan osakkaan kuuluu hoitaa asia ilman erillistä pyyntöä. Kertaluonteisista liputuksista, kuten suruliputuksesta, sovitaan erikseen.

– Jos taloyhtiössä liputuksen hoitavat osakkaat vuorollaan, on hallituksen tai isännöitsijän hyvä antaa selkeät ohjeet esimerkiksi liputusajoista ja -tavoista, jotta jokainen osaa toimia oikein omalla liputusvuorollaan, Pynnönen kehottaa.

Suruliputus omaisen pyynnöstä

Suruliputus suoritetaan omaisten pyynnöstä vainajan kuolinpäivänä ja toisen kerran vainajan siunauspäivänä. Taloyhtiö yleensä kustantaa suruliputuksen. Sisäministeriö saattaa myös antaa erillisen suosituksen liputuksesta esimerkiksi koko kansakuntaa koskevan yllättävän tapahtuman johdosta. Tällaisia ovat muun muassa presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät. Näissä tilanteissa isännöitsijä yleensä sopii liputuksesta huoltoyhtiön kanssa.

Liputuksesta annetun asetuksen mukaan liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa. Kesällä lippu pitää laskea viimeistään kello 21. Muun muassa itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena lippu saa liehua salossa tavallista pidempään.

Sisäministeriön ohjeita liputukseen

Artikkeli Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Mistä tunnet sä mönkijän?

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Eräät vanhat tutut kuusijalkaiset kuokkavieraat yleistyvät taas pihalla ja kodeissa. Toiset eivät ole mihinkään kadonneetkaan. Uudessa Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa 2019 kerrotaan myös vastuista tuhoeläinten hävittämisessä.

Ampiaiset

Osakkaan vastuulla on huoneistoparvekkeella tai huoneistopihalla olevan ampiaispesän hävittäminen ja yksittäisten ampiaisten poistaminen huoneistosta tai huoneistoparvekkeelta.

Taloyhtiö vastaa rakenteiden sisällä olevien ampiaispesien hävittämisestä.

Ampiaiset tekevät pesänsä usein räystään alle tai sisätiloissa katon rajaan. Kuningatar perustaa pesän yksin keväällä. Ensimmäisten toukkien kehityttyä työläisiksi ne huolehtivat pesän tarpeista. Loppukesällä pesässä voi olla satoja ampiaisia.

Ampiaispesä kannattaa hävittää ennen kuin yhdyskunta on kasvanut suureksi. Tehokkainta on, jos keväällä tunnistaa kuningattaren ja tappaa sen.

Tavallisesti yhdyskunta elää vain vuoden. Talvella kuolevat kaikki muut paitsi kuningatar, joka ei käytä samaa pesää seuraavana vuonna.

Maa-ampiaisella tarkoitetaan yleensä muita maassa pesiviä ampiaisia kuin erakkoampiaisia. Maa-ampiaisetkin voivat joskus mieltyä kerrostalon pihaan.

Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä. Työampaiset vievät muita hyönteisiä niille ravinnoksi.

Sisätiloihin ampaiset tulevat enemmän kesän lopulla toukkien kasvettua, suunnistaessaan makeiden tuoksujen avulla.

Tarha- eli kesymehiläinen ja kimalainen ovat ampiaista rauhallisempia eivätkä myöskään yleensä tee pesää taloyhtiön nurkkiin.

Muurahaiset

Muurahainen on kiinteistössä mönkiessään tuholainen, mutta pihalla ja puutarhassa niistä voi olla hyötyäkin. Muurahaisten hävittäminen on taloyhtiön vastuulla.

Yleisin sisätiloissa esiintyvä laji on mauriainen eli sokerimuurahainen. Musta, noin puolen sentin mittainen muurahainen aiheuttaa tuhoa myös ulkona. Ne kaivavat laattojen ja käytävien alla sekä kukkapenkeissä.

Pesä on usein hyvin syvällä, joten hävittäminen voi olla vaikeaa. Varsinkin talon rakenteissa olevan pesän tuhoamiseen tarvitaan usein asiantuntijaa.

Faaraomuurahainen on pieni (korkeintaan 2 mm), keltainen tulokaslaji. Se viihtyy Suomessa vain sisätiloissa, joissa on tasainen, korkeahko lämpötila ja kosteus.

Faaraomuurahaiset hakeutuvat mielellään kaukolämpökanaviin ja voivat levitä taloyhtiöstä toiseen. Se on hyvin kaikkiruokainen. Sähkölaitteissa ne voivat aiheuttaa oikosulun.

Torjunta on usein vaikeaa ja vaatii ammattilaisen. Pesää voi olla vaikea löytää ja altistaa torjunta-aineille.

Hevosmuurahainen on maamme suurin muurahaislaji. Työmuurahainenkin on 7–12 mm pitkä.  Hevosmuurahainen on enemmän pihatuttavuus, mutta voi tulla myös kiinteistöjen puurakenteisiin. Se ei syö puuta, mutta tekee sinne käytäviä.

Luteet

Useammassa huoneistossa tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa esiintyvien luteiden hävittäminen kuuluu taloyhtiölle. Asunnossa havaitut luteet kuuluvat osakkaan vastuulle. Kerro ludehavainnosta kuitenkin heti isännöitsijälle tai vuokranantajalle.
Lutikka eli lude ehti jo harvinaistua, mutta kasvanut torjunta-aineiden vastustuskyky ja lisääntynyt matkustelu saivat sen taas yleistymään.

Kaikki luteen kehitysasteet kuolevat 10 tunnissa 60°C lämmössä, joten sauna on hyvä torjuntaväline. Myös talvipakkasta voi hyödyntää, jos sitä on ainakin 15 astetta, mieluummin enemmän. Vaatteet voi pestä 60°C ohjelmalla.

Luteet asustavat myös linnunpesissä, joten pesintä kiinteistössä kannattaa estää ennakolta.

Turkiskuoriaiset

Yksittäisessä huoneistossa ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa sekä osakkaan irtaimistossa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu osakkaalle. –

Useammassa huoneistossa ja yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu taloyhtiölle, samoin yhtiön hallinnassa olevissa irtaimistovarastoissa esiintyvien.

Aikuinen turkiskuoriainen ei syö mitään. Tuhoja tekee toukka, joka syö tekstiilejä, turkiksia, kuolleita hyönteisiä ja vaatekomeron pölyä.

Turkiskuoriainen on usein hankala hävitettävä. Pienikokoinen kuoriainen on myös vikkelä leviämään naapurustoon. Paras keino sitä vastaan on ennalta ehkäisy siisteyden avulla. Käytettynä ostetut vaatteet voi pakastaa pari vuorokautta tai ainakin pestä vähintään 40°C ohjelmalla, mieluummin kuumemmassa jos vaate sen kestää.

Luteiden tavoin turkiskuoriaisia voi löytyä linnunpesistä. Myös esimerkiksi rottasodassa ”kaatuneiden” jyrsijöiden raadot kannattaa hävittää.

Sokeritoukka

Tämän melko yleisen veijarin hävittäminen kuuluu osakkaalle. Sokeritoukat voivat liikkua huoneistosta toiseen viemäreiden kautta. Torjunta kannattaakin usein tehdä yhtä aikaa naapureiden kanssa.

Sokeritoukkia löytyy eniten kosteista tiloista esimerkiksi keittiössä ja kylpyhuoneessa. Niitä näkee eniten yöllä, kun sytyttää äkkiä kylpyhuoneen valot. Sokeritoukat ovat melko harmittomia ja lähinnä esteettinen haitta – joskus ne voivat levittää tauteja.

Keittiössä sokeritoukat pitävät tärkkelyksestä, kylpyhuoneessa ne syövät hiuksia ja muuta ihmisistä irronnutta.

Sokeritoukkia voi yrittää häätää kotikonstein. Ennaltaehkäisynä kannattaa pitää tilat mahdollisimman kuivina ja tuuletettuina.

Lähteet ja lisää tietoa:

Artikkeli Mistä tunnet sä mönkijän? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Laki huoneistotietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2019. Käytännössä se tarkoittaa asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, että niiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy hiljalleen Maanmittauslaitokselle.

Osakkaille muutos näkyy selkeimmin luopumisena paperisesta osakekirjasta. Kiinteistöpuolella sähköinen maailma on jo arkipäivää, mutta asunto-osakeyhtiöpuolella muutos vaatii uuden opettelua ja myös aktiivisia toimenpiteitä sekä yhtiöiltä että osakkailta. Suomessa on arviolta puolitoista miljoonaa osakekirjaa eli puhutaan merkittävästä muutoksesta.

Maanmittauslaitos rupeaa tulevien vuosien aikana keräämään sähköiseen osakehuoneistorekisteriin mm. kaikkien asunto-osakeyhtiöiden huoneistoja koskevia omistaja- ja panttaustietoja. Tällä hetkellähän jokainen asunto-osakeyhtiö ylläpitää omaa osakeluetteloaan osakkaista, mutta tulevaisuudessa osakeluettelon ylläpito siis siirtyy muutoksen myötä Maanmittauslaitokselle. Muutos merkitsee, että jatkossa meillä on yksi yhteinen rekisteri, johon on koottu kaikkien asunto-osakeyhtiöiden omistajatiedot eli tietoja ei tarvitse enää pyytää jokaisesta yhtiöstä erikseen, vaan tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen sähköisestä rekisteristä.

Osakkaiden kohdalla muutos merkitsee sitä, ettei osakkaan tarvitse huolehtia paperisen osakekirjan säilytyksestä, joten pelkoa sen katoamisesta ei enää ole ja mahdolliset säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset poistuvat. Sähköinen omistajamerkintä jouduttaa mm. osakkeista tehtävää kauppaa, sillä huoneistoja koskevat omistajamerkinnät näkyvät suoraan rekisteristä. Kadonnutta osakekirjaa ei tarvitse näin ollen enää kuolettaa, kun kaikki omistajuuteen liittyvät muutokset viedään pelkästään sähköiseen rekisteriin eikä osakekirjoja enää ole.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritetonsa ajantasalle.

Siirtyminen sähköiseen maailmaan tapahtuu vaiheittain eli mitään ei tapahdu kertarysäyksellä. Ensimmäinen vaihe jokaisen yhtiön kohdalla on se, että yhtiö siirtää oman osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirrosta voi päättää yhtiön hallitus, mutta siirrosta on ilmoitettava osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan eli kirjallisesti. Vasta yhtiön tekemän osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen avautuu yksittäisille osakkaille mahdollisuus hakea paperisten osakekirjojensa mitätöintiä ja sähköistä rekisterimerkintää.

Osakeluettelon ylläpidon siirtomahdollisuus aukeaa kevään 2019 aikana pienemmille yhtiöille, joiden osakeluettelot eivät ole minkään isännöintijärjestelmän piirissä. Suurempi siirtoaskel otetaan loppuvuodesta 2019, kun Maanmittauslaitoksen rajapinta isännöintijärjestelmiin on valmis eli kun osakeluettelotiedot on mahdollista välittää Maanmittauslaitokselle sähköisesti isännöintijärjestelmistä. Yhtiöitä varten on tulossa käyttöliittymä, jonka avulla yhtiö käy läpi ja tarkistaa järjestelmässä olevat esitiedot ja tekee tarvittavat korjaukset. Tarkistamisen jälkeen yhtiö voi siirtää osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritietonsa ajan tasalle, jotta tieto Maanmittauslaitokselta kulkee oikeille henkilöille. Osakkaiden puolestaan kannattaa jo tässä vaiheessa varmistaa, että osakekirja on tallessa. Mikäli osakekirja on kadonnut, on suositeltavaa käynnistää kuolettamismenettely käräjäoikeudessa, sillä prosessi on aikaa vievä. Tarkemmat käytännön ohjeet sekä osakeluettelon siirtämiseen että osakekirjasta luopumiseen tulevat myöhemmin kevään 2019 aikana.

Artikkeli Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Taloyhtiöt investoivat lämpöpumppuihin ja sähköautojen latauspisteisiin. Panostukset aurinkosähköjärjestelmiin ovat olleet vähäisiä, mutta työ- ja elinkeinonominiseriö TEM:n syksyllä 2018 julkistama Älyverkkotyöryhmän loppuraportti lupaa muutosta asiaan.

Kiinnostus aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiössä onkin suurta. Aalto-yliopiston kesällä 2018 taloyhtiöiden asukkaille kohdistama aurinkosähkökysely kertoo, että vastanneista lähes puolet on erittäin kiinnostunut asiasta.

– Taloyhtiökohtaisen aurinkosähköjärjestelmien merkittävänä hidasteena on lainsäädäntö. Laki sanoo, että jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero. Käytännössä näin on tehtävä, vaikka sähkö olisi taloyhtiön itse tuottamaa. Tämä syö järjestelmän kannattavuutta, Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä toiminut johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.

Suomessa pienehköjä aurinkopaneelijärjestelmiä on asennettu vain 20–30 asuinkerrostalon katolle. Paneelit on liitetty suurimmaksi osaksi pelkästään kiinteistösähköjärjestelmään, eli niitä käytetään taloyhtiön yleisissä tiloissa esimerkiksi valaistukseen ja puhaltimien pyörittämiseen.

– Ylijäämäsähkö siirretään sähkönmittauksen mukaan valtakunnan verkkoon, ja siitä maksetaan tuottajalle pieni korvaus, Pylsy sanoo.

Lakimuutos valmisteilla

TEM:ssä on valmisteilla lainsäädännön päivitys, jonka voimaan tultua asukkaat voisivat hyödyntää kiinteistössä tuotettua ja kulutettua aurinkosähköä nykyistä helpommin ilman siirtomaksuja ja veroja.

Kysymys on niin sanotusta hyvityslaskentamallista. Siinä taloyhtiön aurinkovoimalalla on oma alamittaus, jonka perusteella taloyhtiön ja aurinkovoimalassa mukana olevien asukasomistajien kulutuslukemista vähennetään aurinkopaneelin tuotanto.

FinSolar taloyhtiökokeilussa projektipäällikkönä toimiva Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kertoo, että lainsäädännön päivittäminen voisi toteutua vuoden 2019 lopussa tai seuraavan vuoden alussa, minkä jälkeen aurinkosähköön tehtävät investoinnit voisivat lähteä vähittäiseen kasvuun.

– Ensi vaiheessa hyvityslaskentapalvelun piiriin pääsisi noin miljoonaa suomalaista, mutta loput vasta muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid saa käyntiin oman hyvityslaskentapalvelunsa. Kaikki paikalliset verkkoyhtiöt, joita Suomessa on yli 70, eivät nimittäin kykene tai halua tarjota kyseistä palvelua, Auvinen sanoo.

Hyvityslaskentamalli voidaan toteuttaa nykyisillä sähkömittareilla. Mallia on käytännössä kokeiltu Finsolar-hankkeen osana Energiamarkkinaviraston erikoisluvalla muutamassa taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa yhteistyössä paikallisten sähkönsiirtoyhtiöiden kanssa.

Jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero.

Takamittarointi takaporttina

Takamittarointi on tekniikka, jonka avulla taloyhtiössä voitaisiin ainakin teoriassa hyödyntää aurinkosähköä ilman siirtomaksuja ja veroja. Siinä verkkoyhtiön omistamat sähkömittarit viedään pois ja korvataan taloyhtiön omilla mittareilla. Ratkaisu on kuitenkin kallis ja vaikea tehdä, koska kaikkien osakkaiden on hyväksyttävä muutos.

– Muutoksen jälkeen taloyhtiö hankkii yhteishankintana kaiken sähkön ja kohdistaa huoneistoissa käytetyn sähkön kustannukset osakkaille yhtiöjärjestyksessä sovitulla tavalla. Taloyhtiö voi laskuttaa huoneistoja käytetystä sähköstä samalla tapaa kuin asuntokohtaisesta vedenkulutuksesta laskutetaan, Pylsy sanoo.

Yksittäinen osakas voi myös asentaa itselleen oman aurinkosähköjärjestelmän, joka kytketään osakkaan oman mittarin taakse, jolloin sähkö ei kierrä verkkoyhtiön mittarin kautta.

– Asentamiseen tarvitaan kuitenkin taloyhtiön lupa, eikä se useimmiten ole taloudellisesti järkevää ainakaan kaukolämmitetyssä kerrostalohuoneistossa.

Kulutusjoustoja pohtimaan

Taloyhtiöiden on viisasta varautua siihen, että kiinteistön perusmaksu korvataan tulevaisuudessa tehopohjaisella komponentilla. Kuluttaja ja taloyhtiö maksaisivat sähkölaskussaan energian määrän ohella myös käytetystä tehosta. Lainsäädännöllisesti tämä on mahdollista vaikka heti.

–  Lämpöpumput ja sähköautojen latauspisteet kasvattavat tehon tarvetta. Jos tehomaksu otetaan käyttöön, niin käytetyn huipputehon osuus alkaa vaikuttaa jokaisen sähkönkäyttäjän sähkölaskuun.

Taloyhtiössä onkin tärkeää kiinnittää huomiota huipputehon hallintaan investointeja tehtäessä. Pylsy neuvookin taloyhtiöitä pohtimaan mahdollisia jousto- ja kuormanohjausmahdollisuuksia, ja myös sitä, voidaanko älykkyyttä tuoda myös kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon.

Huipputehon tarvetta voidaan pienentää kulutuksen porrastamisella. Esimerkiksi sähköautojen lataus voidaan tehdä yöaikaan, jolloin kulutus on muutenkin vähäistä.

– Taloyhtiön hallituksen tärkeä tehtävä saada taloyhtiön väki ymmärtämään, mitä kulutusjousto tarkoittaa ja että se on hyvä asia, Pylsy linjaa.

Älyverkkotyöryhmän mietinnössä on muutama uusi käsite

  • Energiayhteisö on eräs jakamistalouden muoto, jossa yhteisön (esimerkiksi kiinteistön sisäisen energiayhteisön) jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Käsite istuu asuntoyhtiömaailmaan hyvin, koska sekin on valmis yhteisö.
  • Suhteellinen sähkövero olisi riippuvainen sähkön hinnasta eli veron määrä olisi korkean sähkönhinnan aikaan korkeampi kuin alhaisen sähkönhinnan aikaan. Kiinteistöliitto ja TEM:n työryhmä ovat ottaneet kielteisen kannan asiaan.
  • Aggregaattori on toimija, joka yhdistää useiden eri asiakkaiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, kulutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa myös pienten asiakkaiden osallistumisen aikaisempaa paremmin sähkömarkkinoille.

Aurinkosähkön tuotantomallit

Aurinkosähkön tuotantomallit taloyhtiössä vaihtelevat sen mukaan, ketkä toteuttavat aurinkosähköinvestoinnin ja missä sähkö käytetään:

  1. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistösähkön tarpeisiin
  2. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistön ja asukkaiden tarpeisiin
  3. Yksittäinen asukas aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä
  4. Asukasryhmä aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä

Lähde: Finnsolar

Tampereella taloyhtiö myy tuottamaansa energiaa

Vuosi ja kaksi kuukautta sitten alkoi As Oy Pohjolankatu 18-20 Tampereen Tammelassa myydä tuottamaansa kaukolämpöenergiaa Tampereen Sähkölaitokselle. Kuluneena talvena taloyhtiö myi kaukolämpöä lämmityskaudellakin.

– Toukokuusta 2018 lähtien olemme myyneet tuottamaamme lämpöä yli 70862 kWh. Samaan aikaan olemme ostaneet vain minimaalisesti kaukolämpöä. Esimerkiksi marraskuussa möimme 14590 kWh ja ostimme 12 kWh, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen.

– Taloyhtiömme osti viime vuonna sähköä 196033 kWh ja tuotti 20 kW voimalallaan 14952 kWh. Oma tuotanto meni taloyhtiön käyttöön kokonaisuudessaan. Emme myyneet lainkaan. Kokonaiskulutuksemme oli siten 210965 kWh ja oman tuotannon osuus 7,1 prosenttia.

– Yhteistyöllä sähkölaitoksen kanssa olemme saaneet tämän aikaiseksi. Aiemmin olimme napit vastakkain.

Artikkeli Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Rankkasade voi yllättää missä vain, taajama-alueilla sateen aiheuttamat vahingot voivat olla mittavia. Jos viemärit tukkeutuvat, on mahdollista, että talot pääsevät kastumaan. Näin kävi esimerkiksi Porissa 12.8.2007, jolloin raju rankkasade kasteli yli tuhat kiinteistöä, katkaisi liikenteen useissa keskustan alikuluissa ja hätäkeskuksen linjat tukkeutuivat vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista.

Hulevesien hallinta tulisi ottaa huomioon jo maankäytön suunnittelussa.

– Kunnat tuntuvat tiedostavan nykyisin hyvin hulevesiin liittyvät haasteet ja hallintamenetelmiä pohditaan jo kaavoitusvaiheessa, kertoo hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

– Kaupunkirakenteen tiivistyessä vettä läpäisemättömän pinnan osuus lisääntyy ja samalla syntyy enemmän myös valuntaa.  Kaupunkiympäristössä tarvitaankin entistä enemmän keinoja hallita hulevesiä, jotta voitaisiin välttyä tulvimisongelmilta, Orkoneva toteaa.

Hulevesien hallinnasta tarvitaan suunnitelma

Monissa kunnissa on jo julkaista hulevesien hallintaohjelma. Pääperiaatteena on, että hulevesiä tulisi hallita niiden syntysijoilla ja ensisijaisesti tarkastella, kyetäänkö hulevesiä imeyttämään maaperään ja jos imeyttäminen ei ole mahdollista, niin suunnitella ratkaisuja vesien viivyttämiseksi. Uusissa kaavoissa on jo usein velvoite hulevesien hallinnalle.

– Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta on todella tärkeää. Hulevesiasiat olisikin tarpeen huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tontin maankäytön suunnittelua, jotta vesien hallinnalle kyetään löytämään optimaalisia ratkaisuja. Jos kiinteistön omistajalla on mahdollisuus, niin olisi hyvä päästä vaikuttamaan asiaan jo kaavoitusvaiheessa. Viimeistään rakennusluvan yhteydessä tuleekin usein esittää hulevesisuunnitelma, Orkoneva sanoo.

– Hulevesisuunnittelu on erikoissuunnittelua. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinnan suunnittelu olisikin tarpeen tehdä yhteystyössä muiden suunnittelualojen kanssa esimerkiksi piha- lvi- ja geoteknisen suunnittelun kanssa, Orkoneva jatkaa.

Kuvassa läpäisevää pinnoitetta, viherkaistaa ja suodatusrakennetta, vesien ohjaamista tulvareitille/avouomaan. Kuva: Ramboll.

Ukkoskuuro voi tuoda reippaasti vettä

Aiemmin hulevesiä on paljolti johdettu suoraan oja- tai viemäriverkkoon. Viemäriverkosto mitoitetaan kuitenkin vain tietyn intensiteetin rankkasateelle, rankemmat kuurot pyritäänkin ohjaamaan tulvareittejä pitkin. Onkin tärkeää ymmärtää, että viemäriverkosto ei ole tarkoitettu johtamaan kaikkia vesiä ja siksi tarvitaan hajautettua vesien hallintaa. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Vedestä ei myöskään saa olla haittaa naapureille.

– Vaikka oma tontti ei sijaitsisi vesien kannalta haastavalla alueella, ongelmia voi tulla vastaan alajuoksulla, mikäli vesiä ei imeytetä tai viivytetä, Orkoneva muistuttaa.

Viherkatto sitoo hulevesiä ja vähentää valuntaa. Kuva: Ramboll.

Hulevesien hallinnalla viihtyvyyttä pihoille

Ajatus hulevesistä on muuttunut. Aiemmin ne on perinteisesti yhdistetty kuivatukseen ja vesiä on johdettu maan alla eteenpäin. Nyt hulevedet on alettu nähdä mahdollisuutena luoda viihtyisyyttä kaupunkilaisille

– Hulevesistä puhutaan nyt paljon ja hyvä niin, sillä on tämä vielä suhteellisen uusi asia, Orkoneva sanoo.

– Hulevesien hallinnan suunnittelussa halutaan korostaa luonnonmukaisen hallinnan keinoja ja ohjata vedet osaksi luontaista kiertokulkua. Laadullinen käsittely tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi jatkossa, millaista hulevettä ohjataan eteenpäin, Orkoneva jatkaa.

Hulevesien hallinnan suunnitellussa lähdetään usein liikkeelle siitä, voitaisiinko hulevesiä hallita ainakin osittain maanpinnalla ja hyödyntää ne resurssina.

– Hulevesien hallintaratkaisujen avulla voidaan luoda mukavia virkistyselementtejä pihoille. Tärkeässä osassa on hulevesisuunnittelun yhdistäminen piha- ja kasvillisuussuunnitteluun. Erilaisia hallintamenetelmiä on useita. Voidaan suunnitella esimerkiksi viherpainanne tai kosteikko tai suodattaa hulevesiä maakerrosten läpi. Myös viherkatot ja läpäisevät päällysteet nousevat esiin suunnitteluratkaisuissa.  Ratkaisu valitaan toki kohdekohtaisesti, Orkoneva toteaa.

Esimerkki hulevesipainanteesta, jonka voi toteuttaa kiinteistön pihalle. Toimii mukavana virkistys-/vesielementtinä pihalla. Kuva: Ramboll.

Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit

Kunnan vastuulla on lain mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Edellinen hulevesitulvariskien arviointikierros päättyi juuri vuoden 2018 lopussa. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.

– Jos kunnassa havaitaan merkittäviä hulevesitulvariskialueita, tulee näistä kohteista silloin laatia tarkempia selvityksiä, tulvariskikarttoja sekä hulevesien hallintasuunnitelmia, Orkoneva kertoo.

– On tärkeää, että arviointikierros päivitetään kuuden vuoden välein, sillä maankäyttö muuttuu jatkuvasti ja rankkasateet lisääntyvät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja kaupunkirakenne tiivistyy, jolloin vanhat arviot eivät enää päde, Orkoneva toteaa.

Ramboll on toteuttanut hulevesitulvariskikartoituksia muun muassa Espoon ja Porvoon kaupungeille.

Helsingissä kantakaupungissa hulevedet johdetaan vielä toistaiseksi pääosin sekaviemäriverkkoon ja sitä kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Suuri piikki hulevesissä voi aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistuksessa.

– Parhaillaan suunnitelmissa on Kauppatorin ja Esplanadin alueiden hulevesien eriyttäminen sekaviemäristä. Kovan rankkasateen seurauksena voi tapahtua sekaviemäriverkon ylivuotoja, jolloin verkosto ei pysty vetämään kaikkea vettä, vaan viemärivettä voi päätyä myös puhdistamattomana mereen, Orkoneva kertoo.

Kuntaliiton julkaisemaan Hulevesioppaaseen on koottu tietoa hulevesien määrään ja laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden hallinta- ja käsittelytarpeista ja menetelmistä

Mitä hulevedet ovat ja mitä haittaa niistä on?

Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Hulevedet vaikuttavat ympäristöön lähinnä kahdella eri tavalla:

  • niiden sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua ja
  • ne voivat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään (katso tarkemmin sivulta ymparisto.fi/hulevesitulvat).

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Suodatusratkaisu kasvillisuudella. Voidaan toteuttaa kiinteistön pihallekin, hulevesiä suodatetaan maakerrosten läpi maaperään. Kuva: Ramboll.

Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue

Kunnan tehtävinä on:

  • Laatia hulevesitulvariskien alustava arviointi aiemmin tehtyjen arviointien pohjalta.
  • Nimetä mahdolliset alustavan arvioinnin perusteella tunnistetut merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta ettei kunnan alueella ole näitä merkittäviä alueita.
  • Asettaa päätösehdotus julkisesti nähtäville ja tiedotettava asiasta. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa.
  • Kuntien on pitänyt toimittaa päätös ja tarvittavat tiedot oman alueen ELY-keskukseen 22.12.2018 mennessä.

Mikäli kunta nimeää merkittäviä hulevesitulvariskialueita, kunnan tulee:

  • Tehdä nimetyille alueille hulevesitulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2019 mennessä.
  • Laatia nimetyille alueille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2021 mennessä.

Tämä prosessi toistuu kuuden vuoden välein.

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Auton peseminen pihalla on usein kiellettyä!

Koska hulevesi päätyy useimmiten sellaisenaan luontoon, on tärkeää, että myrkyllisiä tai haitallisia aineita ei päästetä hulevesiviemäriin. Esimerkiksi ajoneuvon pesemisessä käytettävää pesuvettä ja sen käsittelyä säätelevät kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla määrätty, että tontilla ajoneuvoa pestäessä syntyvää jätevettä ei saa johtaa puhdistamattomana hulevesiviemäriin. Pelkällä vedellä ilman pesuaineita satunnaisesti pestäessä pesuvedet voi imeyttää omalle tontille.

Lähde: HSY

Artikkeli Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Monet taloyhtiöt painiskelevat tulvivien sadevesikaivojen ja lätäköiden valtaamien pihapolkujen kanssa. Uusissa kaavoissa kaavoittaja usein kannustaa kiinteistöjä miettimään hulevesien imeyttämistä. Vanhakin taloyhtiö voi piharemontin yhteydessä miettiä, josko hulevedet ohjattaisiin pihan vihreyttä hyödyntämään. 

Suomen Kiinteistölehden maaliskuun numero ilmestyy huomenna 13.3. Siinä kerrotaan monen artikkelin voimin asiaa pihan vedenhallintajärjestelmistä ja annetaan ideoita hulevesien ottamisesta hyötykäyttöön.

Aurinkosähkö kiinnostaa yhä useampaa taloyhtiötä. Kehitystä on hidastanut lainsäädäntö, joka on tuonut omalle sähkölle siirtomaksuja ja veroja. Nyt lakia ollaan muuttamassa, kertoo Matti Vallin artikkeli. Seuraamme myös taas tamperelaista taloyhtiötä, joka on jo toista vuotta pyrkinyt kohti energiaomavaraisuutta. Ja nykyisin voi taloyhtiö jonkin verran jo varastoida energiaa, toteavat asiantuntijat Reijo Holopaisen artikkelissa.

Kuusijalkaiset ”alivuokralaiset” yleistyvät taas kodeissamme. Mitkä niistä kuuluvat taloyhtiön karkotettaviksi ja mitkä osakkaan – tästä kerromme uuden Vastuunjakotaulukon mukaisesti.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Maaliskuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Suomen Kiinteistölehden näköislehteen pääset täältä

Artikkeli Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Uutiset ja tiedotteet


Tietoturvamurto Nebulan palvelimilla, joissa ylläpidetään Taloyhtio.info- ja Tallier.info-palveluja

maaliskuu 25, 2019

Alla tiedoksi taloyhtiö.infon palveluntarjoajan Mobimus Oy:n toimitusjohtajan tiedote koskien tietomurtoa: Havaitsimme tiistaina 19.3.2019 aamulla noin klo 9 aikaan, että Taloyhtio.Info -palvelumme ei toimi. Olimme asiasta yhteydessä palveluamme isännöivään Nebulaan, joka […]

Lue lisää

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

maaliskuu 19, 2019

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, % Kiinteistön […]

Lue lisää

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

maaliskuu 18, 2019

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja […]

Lue lisää

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

maaliskuu 18, 2019

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi. Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan […]

Lue lisää

Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä!

maaliskuu 18, 2019

Tiistaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, joka on nykyisin virallinen liputuspäivä. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nostavat lipun salkoon ainakin kaikkina virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yksityiset henkilöt, yritykset ja […]

Lue lisää