Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Uusissa talo- ja kiinteistöyhtiöissä rakennetaan monipuolisia kasvi-istutuksia ja vanhoissa uusitaan tai tehdään aivan uusia istutuksia. Kasvien avulla luomme asukkaille viihtyisyyttä mutta myös elinympäristöä monille hyönteis-, eläin- ja lintulajeille. Kasvialueet ovat tärkeitä myös hulevesien luontaisessa imeyttämisessä maaperään tonteilla.

– Valitettavasti monet kasvi-istutukset kuitenkin kärsivät puutteellisesta tai ammattitaidottomasta hoidosta. Uusia kasvi-istutuksia pitää tehohoitaa kasvi-istutustyypistä riippuen kolmesta viiteen vuotta. Tämän jälkeen hoitoa voidaan vähentää, koska kasvillisuus on vallannut tyhjät tilat ja se pärjää kilpailussa ei-toivottuja kasveja vastaan. Kasvien hoito voi olla järkevää erottaa muusta kiinteistönhoidosta tai pyytää yritykseltä ammattitaitoista henkilökuntaa hoitotöihin tai ottaa hoitopalvelu viheralan yritykseltä erillisenä työnä, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta kertoo.

Yhtiömuotoisten pihojen hoito on useissa kohteissa hintakilpailtu pilalle. Nykyisillä hinnoilla pihoja ei välttämättä pystytä hoitamaan laadukkaasti. Tässä asiassa isännöinti- ja kiinteistöalalla on tiedollinen aukko. Jos pihojen kasvillisuutta ei hoideta asiallisesti istutuksen jälkeen, istutustyö saatetaan joutua uusimaan jopa parin, kolmen vuoden jälkeen. Jos hoito on ammattitaitoista, piha kukoistaa ja sijoitettu raha tulee takaisin kohonneina asuntojen hintoina.

Jos pihan oikeasta hoidosta on epävarmuutta, kannattaa kääntyä viheralan ammattilaisten puoleen. Monet maisemasuunnittelijat ja viherrakentajat tarjoavat konsultointipalvelua. Jo tunnin pihakäynnillä saa tarvittavat ohjeet, mitä pihassa kannattaa tehdä.

Artikkeli Kasvit tarvitsevat tehohoitoa istutuksen jälkeen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Kun vuonna 2016 arvioitiin sähköverkkoihin vaadittavan 8 miljardin euron investoinnit, niin jo vuonna 2018 investointien määräksi arvioitiin yhteensä jopa 9,5 miljardia euroa vuosille 2016-2028.

Sähkönkäyttäjien siirtomaksut ovat nousseet dramaattisesti verkkoinvestointien takia. Jakeluverkkoyhtiöt ovat lakisääteisiä monopoleja, joita käyttäjät eivät voi kilpailuttaa. Sähköä perushyödykkeenä on myös lähes mahdoton korvata. Kaikille asiakkaille keskeistä on, että sähkö, siirto ja siihen liittyvät verot ovat mahdollisimman edullisia ja sähkön laatu on hyvää sekä sitä on saatavilla vaivattomasti.

Suomen Sähkönkäyttäjien, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton pyynnöstä diplomi-insinööri Aleksi Muukkonen selvitti LUT-yliopiston MSF-maisteriohjelman huhtikuussa julkaistavassa pro gradu tutkielmassaan muun muassa sitä, miten kustannustehokkaita jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin tehdä asiakasnäkökulmasta.

Pro gradu tutkielmassa tarkasteltiin kuuden suurimman haja-asutusalueella toimivan jakeluverkkoyhtiön verkkoinvestointien kehittämissuunnitelmia. Huomionarvoista on, että jakeluverkkoyhtiöiden toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin. Tämä on mahdollista, kun asiakasnäkökulma ja asiakkaiden tahtotila huomioidaan verkkoinvestointipäätöksiä tehtäessä ja esitetyt toimenpiteet tehdään ennen vuonna 2020 alkavaa uutta verkkoyhtiöiden valvontajaksoa.

– Asiakkaat ovat vihaisia jatkuvasti kallistuvista sähkönsiirtomaksuista. Nyt on tärkeää, että päättäjiltä löytyy rohkeutta ja tahtotilaa tehdä esitetyt muutokset nopeasti. Miljardin euron säästöllä kuluttajien siirtomaksut laskevat huomattavasti, painottaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Keskeistä on, että verkkojen ennenaikaisten uusimisten ja maakaapeloinnin sijasta mahdollistetaan ja kannustetaan verkkoyhtiöitä hankkimaan haja-asutusalueella myrskyvalmius palveluna käyttäjiltä. Asiakkaat voivat haarakohtaisesti yhdessä päättää toimitusvarmuusinvestoinnista tai myrskyvalmiuden myymisestä verkkoyhtiölle palveluna. Näitä palveluita voisivat olla esimerkiksi akut ja vakuutukset. Arviolta jo noin viidenneksellä haja-asutusalueiden käyttöpaikoista on jo omaehtoisesti hankittuna myrskyvalmius (esim. aggregaatti).

Säästöjen saaminen edellyttää, että jakeluverkkoyhtiöt käyttävät nykylain sallimat poikkeavat toimitusvarmuuden tavoitetasot täysimääräisinä. Investointeja voidaan pienentää, kun haja-asutusalueen vapaa-ajan asunnoille hyväksytään yli 36 h sähkönjakelun keskeytykset. Tämä luonnollisesti edellyttää asiakkaiden omaa hyväksyntää.

Verkkoinvestointien kustannuksia voidaan alentaa hyödyntämällä nykyistä paremmin joustavia tapoja kehittää toimitusvarmuutta. Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Tässä valvonnassa investointien tasapoistojen tulisi olla riippuvaisia verkonosan liittymien määrästä. Sitoutuneelle pääomalle saisi pienemmän tuoton, jos investointialueella olevien liittymien määrä vähenee. Tällä olisi kannustinvaikutus vaihtoehtoisiin joustaviin investointeihin ja ”rankaisumekanismi” tehtyihin epäjoustaviin yli-investointeihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että väestöltään vähenevillä haja-asutusalueilla sähköverkkoyhtiöiden tulisi käyttää maakaapeloinnin sijasta edullisempia tapoja ratkaista sähkön toimitusvarmuus.

– Suomen sähköjärjestelmästä tulee asiakkaille liian kallis, jos jakeluverkkoyhtiöt asiakkaita kuulematta kaivavat riskivapaasti maakaapelit myös haja-asutusalueille. Jakeluverkon varmuuden tulee jatkossakin täyttää lain edellytykset, mutta älykkäin verkko ei aina ole se kallein tai maan alla. Säästettävälle miljardille eurolle sähkönkäyttäjät löytävät varmasti muuta käyttöä, toteaa Suomen Sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen.

Jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminta on suljettu monopoli takuutuotolla. Erityisen tärkeää olisi pystyä avoimesti arvioimaan ja ohjaamaan näiden yhtiöiden toimintaa huomattavasti nykyistä avoimemmin. Yhtiöiden tietojen, kehittämis- ja investointisuunnitelmien sekä päätösten tulee olla avoimesti saatavilla, hyödynnettävissä sekä kehitettävissä. Miljardiluokan säästöjen varmistamiseksi valvontaviranomaiselle tulee antaa nykyistä suurempi valvontavastuu ja resurssit siihen.

– Asiakkaat on saatava nykyistä paremmin keskiöön jakeluverkkoyhtiöiden toimintaa arvioitaessa. Tämä edellyttää monopoliyhtiöiden avoimempaa ja läpinäkyvämpää raportointia sekä riittäviä resursseja Energiavirastolle kehittämis- ja investointisuunnitelmien arvioimiseen asiakkaiden näkökulmasta, muistuttaa Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Pro Gradu –tutkielma on laadittu osana opintoja LUT-yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan Strategic Finance and Business Analytics (MSF) maisteriohjelmassa. Tutkielman tekijä on DI Aleksi Muukkonen ja työn ohjaajana toimii prof. Mikael Collan. Tilaajana toimivat Suomen Sähkönkäyttäjät, Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Tutkielman tutkimuskysymykset keskittyvät kahden asiakokonaisuuden ympärille: ”Miten jakeluverkkoinvestointeja voitaisiin optimoida asiakkaan näkökulmasta?” ja ”Millaisia eurooppalaisten regulaatiomallien asiakaslähtöisiä kannustimia voitaisiin soveltaa Suomessa?”.

Tutustu Pro Gradu -tutkielman yhteenvetoon.

Artikkeli Sähkön jakeluverkkojen investoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Tätä kasvavaa väestöä varten HSY ja Heka ovat toteuttaneet opastusvideon jätteiden lajittelusta ja viemärietiketistä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) ovat toteuttaneet lajitteluvideon ensisijaisesti Suomeen muuttaneille ja pääkaupunkiseudun lajittelukäytäntöjä opetteleville asukkaille. Se on helposti ymmärrettävä kokonaisuus, jossa kuva, ääni ja teksti tukevat toisiaan. Video kertoo jätteiden oikean paikan: esimerkiksi millaista jätettä keittiössä syntyy ja mihin roska-astiaan se kuuluu. Kiitos kun lajittelet -opastusvideo myös havainnollistaa, miten oikein lajitellut ja kierrätetyt jätteet päätyvät uusiksi tuotteiksi.

Videon tekemisen tavoitteena on ollut kannustaa asukkaita lajitteluun ja tehdä lajittelusta helppoa. Jätteiden lajittelu vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja asumisen kustannuksiin, mutta asianmukaisesti tehtynä se ennen kaikkea säästää ympäristöä.

– Hekan vuokratalojen jätepisteiltä löytyy roska-astiat eri jätelajeille: seka- ja biojäte sekä kartonki-, paperi-, lasin- ja pienmetallinkeräys. Lisäksi melkein kaikissa kohteissa kerätään muovipakkauksia. Eri jätelajien roska-astiat on merkitty opastein ja väritunnuksin, Hekan ympäristöasiantuntija Marika Nyyssönen kertoo.

HSY:n ja Hekan yhdessä toteuttama lajitteluvideo on puhuttu viidellä kielellä: suomeksi, arabiaksi, englanniksi, somaliksi ja venäjäksi.

– Videota suunniteltiin yhdessä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kanssa, jotta siitä saatiin kohderyhmää puhutteleva ja ymmärrettävä kokonaisuus, kertoo HSY:n ryhmäpäällikkö Leena Mikkonen-Young.

Videot löytyvät YouTubesta HSY:n ja Hekan kanavilta ja hakusanoilla Kiitos kun lajittelet.

Artikkeli Maahanmuuttajille suunnattu opastusvideo kertoo roskien oikean paikan viidellä kielellä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että asunnon omistaminen on aina järkevää taloudellisesti, mutta onko tämä  totta? Rahoituspalveluiden vertailusivusto VertaaEnsin.fi:n tekemän analyysin perusteella vuokra-asuminen on useassa Suomen kaupungissa edullisempaa kuin omistaminen, ainakin kuukausitasolla tarkasteltuna.

Traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen. Siitä huolimatta vuokra-asumisen suosio näyttää kasvavan, eikä ilmiö koske enää pelkästään Suomen pienituloisimpia, sillä yhä suurempi osa keskituloisista valitsee asumismuodoksi vuokra-asumisen. Vuokra-asuminen on usein vaivattomampi vaihtoehto, jonka ansiosta kuukausitasolla saattaa jäädä enemmän rahaa käteen.

Yhä useampi kuluttaja arvostaa joustavuutta ja vapautta omistusasuntoon sitoutumisen sijaan. Toisaalta asunnon omistajat maksavat itselleen, ja onnistuvat tätä kautta kasvattamaan varallisuuttaan.

Puolet suomalaisista asuu vuokralla, puolet omistusasunnossa

VertaaEnsin.fi toteutti kyselytutkimuksen suomalaisten asumismuodoista. Tutkimuksen mukaan 48% suomalaisista asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa, ja näin suurin osa suunnittelee asuvansa jatkossakin. Kahdeksan prosenttia asuu vuokralla, mutta suunnittelee asunnon ostoa tulevaisuudessa. Kaksi prosenttia asuu tällä hetkellä vuokralla, mutta omistaa yhden tai useamman sijoitusasunnon.

Omistusasunnossa asuvien suomalaisten määrä on melkein yhtä suuri kuin vuokralla asuvien (46%). Yli kolmasosa vastaajista (35%) asuu omistusasunnossa, mutta ei suunnittele sijoitusasunnon ostamista.

Seitsemän prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa, jonka lisäksi heillä on yksi tai useampi sijoitusasunto. Vuositasolla 67 500 euroa tai enemmän tienaavista melkein viidesosalla (19%) on yksi tai useampi sijoitusasunto.

Yhdeksän prosenttia 30-39 -vuotiaista asuu omistusasunnossa, mutta myös suunnittelee sijoitusasunnon ostamista. Kuusi prosenttia 18-29 -vuotiaista suunnittelee samaa. Vanhemmissa ikäluokissa omistusasunnossa asuvista pienempi osuus miettii asuntosijoittamista.

Kumpi on kuukausimenojen kannalta kannattavampaa: Vuokra-asuminen vai lainanlyhennys?

VertaaEnsin.fi vertaili asuntojen hintoja ja vuokralla-asumisen kustannuksia vuodelta 2018. Vertailussa on keskitytty asukkaan kuukausimenoihin. Vertailussa ei oteta huomioon asuntojen arvonnousuja tai -laskuja, joiden suuruudet voivat kaupunkikohtaisesti vaihdella paljon.

Arvatenkin, Suomen kalleimmat vuokrat löytyvät Helsingistä. Vuonna 2018 Helsingin keskiarvovuokra oli 16,92 euroa neliöltä. Vuokran keskiarvo neliötä kohden ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä kaupunginosien välillä voi olla suuriakin eroja.

Helsingin keskustassa lainalla ostetussa asunnossa asuminen voi olla peräti 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen

Tilastojen perusteella Suomesta löytyy alueita, joilla lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen voi nykyisillä koroilla tulla kalliimmaksi kuin vuokran maksaminen vastaavasta asunnosta vastaavalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että valitsemalla vuokra-asumisen omistamisen sijaan, käteen jäisi kuukausittain enemmän rahaa käytettäväksi.

Koko maan kattavasta analyysissä korostuu, kuinka lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen suhteessa vuokraan kallistuu Etelä-Suomessa

Asuntojen hinnat ovat toisaalta viime vuosikymmenten aikana nousseet voimakkaasti, tosin hintojen nousu korostuu ainoastaan kasvukeskuksissa. Esimerkiksi aivan Helsingin ydinkeskustassa lainan lyhentäminen ja hoitovastikkeen maksaminen on tilastollisesti 43,49 prosenttia eli 823,49 euroa kalliimpaa kuukausitasolla kuin vuokran maksaminen.

Tilastot myös osoittavat, että Suomesta löytyy useita alueita, joilla asunnon ostaminen ja lainanlyhentäminen on kuukausitasolla kannattavampaa kuin vuokraaminen. Esimerkiksi Kajaanissa omistusasujalle jää käteen kuukaudessa 136 euroa enemmän kuin vastaavan kokoisessa asunnossa vuokraa maksavalle henkilölle.

– Koska omistamisesta jää aina jotain käteen kun taas vuokralla asumisesta ei, omistusasunto on pitkässä juoksussa se taloudellisesti kannattavampi asumismuoto. Omistusasunnon arvo voi muutaman vuoden aikajaksolla laskea, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna se kannattaa kyllä, kommentoi rahoitusasiantuntija ja VertaaEnsin.fi:n toimitusjohtaja Jussi Valsta.

– Usein omistamisen kuukausittaisin maksettava erä on pienempi kuin vuokra, joka se selittyy suurelta osin lyhennyksen kautta matalalla korkotasolla. Toisin sanoen, kun korkoa ja vastiketta verrataan vuokraan, voi omistusasuminen voi olla halvempaa kuukausitasolla. Lainan kuukausilyhennys toimii tässä tapauksessa automaattisesti tapahtuvana pakkosäästönä, Valsta lisää.

Helsingin omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunkikohtaiset erot aivan omaa luokkaansa

Tilastojen mukaan vuokramarkkinoiden polarisaatio ei ilmene samalla tavalla kuin omistusasuntojen kohdalla. Vaikka vuokrat vaihtelevat alueittain, omistusasuntojen kaupunki- ja kaupunginosakohtaiset erot ovat aivan omaa luokkaansa.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingin vuokra-asunnot. Tilastokeskuksen mukaan alueen Helsinki 1 -alueen keskiarvovuokra oli viime vuonna 20,94 euroa neliöltä, ja Helsinki 3 -alueen keskiarvovuokra oli 15,02 euroa neliöltä. Näin ollen keskikokoisen (50m2) asunnon hintaero näiden kahden alueen välillä olisi 296 euroa kuukaudessa. Tilastot eivät tietenkään anna täyttä kokonaiskuvaa markkinoista, ja yksittäiset markkinavuokrat voivat vaihdella tätä enemmän. Kuitenkin voidaan todeta, että Helsingin sisällä vuokrat vaihtelevat tilastojen mukaan keskimäärin noin 300 euroa.

Helsingissä samankokoisen asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukaudessa

Jos verrataan omistusasumisen kustannuksia samoilla alueilla, voidaan nähdä suurempia eroja kustannusten välillä. Helsingin ydinkeskustassa (Helsinki 1-alue) keskimääräinen neliöhinta on 7019 euroa, joten 50-neliöinen kaksio maksaisi 350 950 euroa. Tämän summan lainanlyhennys olisi noin 1693 euroa kuukaudessa.

Helsinki 3-alueella taas vastaavan lainanlyhennyksen määrä olisi 761 euroa. Asunnon lainanlyhennyksissä voi olla lähes tuhannen euron ero kuukausitasolla, kun verrataan toiseen samankokoiseen asuntoon Helsingin sisällä.

Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja

Omistusasuminen on ollut Suomessa hyvä tapa kasvattaa kotitalouksien varallisuutta. Helsingissä alueiden väliset hintaerot korostuvat omistusasunnoissa, mutta vuokrien osalla erot eivät ole niin suuria. Voidaan siis todeta, että Helsingin kalleimmilla alueilla vuokralla asuminen voi säästää kuukausitasolla satoja euroja.

Analyysin sisältö:

Analyysissa käytetty data on kerätty Tilastokeskuksen aineistosta. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen vuokra-aineistossa on mukana noin 320 000 vuokra-asuntoa. Vuokra-asumisen osalta on käytetty vuokrien keskimääräisiä neliöhintoja vuodelta 2018. Omistusasumisen kohdalla on tarkasteltu myytyjen asuntojen keskimääräisiä neliöhintoja. Vuokra-asunnolle on laskettu kuukausihinta keskimääräisen neliöhinnan pohjalta jokaiselle vertailussa olleelle kaupungille.

Omistusasumisen osalta on käytetty seuraavia oletuksia:

  • Asuntolaina 100% hankintahinnasta
  • Asuntolainan korko ja marginaali yhteensä 1,50 %
  • Laina-aika 20 vuotta.
  • Yhtiövastike 200 euroa kuukaudessa.

Yhtiövastike on laskettu 50 neliön asunnon osalta, niin että vastikekulut olisivat 200 euroa. Tilastokeskuksen mukaan koko maan yhtiövastikkeiden keskiarvo oli vuonna 2017 4,04 euroa per neliö.

Tietoa tutkimuksesta:

Kyselytutkimukset VertaaEnsin.fi:lle toteutti tutkimusyhtiö YouGov ja vastaajia oli 1001. Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa.  Kohderyhmänä olivat 18 -vuotta täyttäneet suomalaiset ja tutkimukset toteutettiin 20.-22.10.2018 välisenä  aikoina. Otos painotettiin iän, sukupuolen, maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.

Tietoa yrityksestä:

VertaaEnsin.fi on puolueeton ja itsenäinen rahoitustuotteiden vertailusivusto, jonka missio on auttaa suomalaisia kuluttajia tekemään fiksuja ja tietoisia päätöksiä talousasioissa. VertaaEnsin.fi on osa kansainvälistä CompareEuropeGroup –konsernia, joka toimii Suomen lisäksi Tanskassa, Portugalissa ja Belgiassa.

Artikkeli Kannattaako asua vuokralla vai ostaa oma asunto? VertaaEnsin.fi selvitti asiaa kaupunkikohtaisesti julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tietoturvamurto Nebulan palvelimilla, joissa ylläpidetään Taloyhtio.info- ja Tallier.info-palveluja

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Alla tiedoksi taloyhtiö.infon palveluntarjoajan Mobimus Oy:n toimitusjohtajan tiedote koskien tietomurtoa:

Havaitsimme tiistaina 19.3.2019 aamulla noin klo 9 aikaan, että Taloyhtio.Info -palvelumme ei toimi. Olimme asiasta yhteydessä palveluamme isännöivään Nebulaan, joka käynnisti selvitystoimet palvelimillaan. Saimme heiltä iltapäivällä tiedon, että heidän palvelimilleen on tunkeuduttu. Tämän vuoksi Taloyhtio.Info -palvelu ei ole tällä hetkellä käytössänne.

Käynnistimme välittömästi asiaan liittyvän selvitystyön tietoturva-asiantuntijayritys Nixun avulla, jolta saimme eilen ilmoituksen, että Nebulan Domain Controller -palvelimet olivat saastuneet. Palvelinten lokitiedoista löytyi viitteitä, että niihin on kirjauduttu Kiinasta, Israelista ja Filippiineiltä, mutta varsinainen kirjautumistapa ei ole vielä tiedossa. Tietokantapalvelimelta ei löytynyt samaa haitaketta, mutta se ei tarkoita, etteikö myös tähän palvelimeen olisi tunkeuduttu. Nebula selvittää tilannetta ja olemme heiltä saatavan tiedon varassa.

Meidän tiedossamme ei siis tällä hetkellä ole, että käyttäjien tietoja olisi vuotanut ulos, mutta tätä vaihtoehtoa ei Nixun alustavien selvitysten perusteella voida sulkea pois. Käyttäjistämme on palvelussa kerättynä käyttäjätunnus, joka on yleensä sähköpostiosoite, nimi ja salasana. Salasanat ovat kryptattuja, mutta suosittelemme kaikkia Taloyhtio.Info -palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä vaihtamaan salasanansa muissa palveluissa, joissa olette mahdollisesti käyttäneet samaa salasanaa kuin palvelussamme.

Selvitystyö ja korjaavat toimenpiteet Nebulan isännöimillä palvelimilla jatkuvat asiantuntijoiden kanssa.

Teemme tällä hetkellä kaikkemme saadaksemme Taloyhtio.Info -palvelun jälleen toimimaan. Ymmärrämme, että palvelujen käyttökatko tulee kriittiseen aikaan, koska yhtiökokousten valmistelu on juuri käynnissä. Teemme taukoamatta yhteistyötä Nebulan kanssa, jotta saamme Taloyhtio.Info -palvelun siirrettyä uuteen palvelinympäristöön mahdollisimman pian. Kaikki palvelussa olevat tiedot ja tiedostot ovat tallessa.

Uuteen asennettavaan palvelinympäristöön ei tulla heti kopioimaan muutaman päivän takaista tietokannan varmuuskopiota, vaan tietokanta käydään läpi perinpohjaisesti ja varmistetaan sen puhtaus. Samalla neuvottelemme Nebulan kanssa tietoturvatason nostamisesta heidän palvelimillaan, jotta vastaavanlaiset hyökkäykset palveluihin voidaan torjua. Emme tiedä mitä muita palveluita on isännöityinä tässä samalla palvelinympäristössä.

Tällä hetkellä Nebula ei pysty vahvistamaan meille tietoa milloin palvelujemme siirto uuteen palvelinympäristöön on valmis.

Pahoittelen tilannetta ja siitä aiheutuvaa haittaa teille. Olemme teihin yhteydessä välittömästi, kun tiedämme tilanteesta lisää.

Tuomas Saarelainen

Toimitusjohtaja, Mobimus Oy

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 7,6 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,7 prosenttia, jätehuoltokustannukset 2,3 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,6 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,1 prosenttia ja siivouskustannukset 0,9 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja hallintokustannukset 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset, 3,9 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,9 prosenttia, päiväkotirakennusten ja koulurakennusten 2,4 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 2,3 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja tavaroiden siirtoon on aina turvallista. Tämä ohjekortti on tarkoitettu kiinteistöjen omistuksesta vastaaville, hanke­suunnitteluun, suunnitteluun ja kaikille hissirakennushankkeen osapuolille.

Lue lisää Rakennustiedon nettisivuilta

 

Artikkeli Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Suomalaiset kierrättivät yli 1 480 000 kiloa paristoja ja akkuja vuonna 2018. Määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 10 prosenttia ja on noussut tasaisesti joka vuosi.

Reippaimmat kierrättäjät löytyivät viime vuonna Etelä-Savosta Savonlinnan seudulta. Eteläsavolainen vei vuoden aikana käytettyjä virtalähteitä kierrätykseen noin 540 grammaa, mikä on kaksinkertaisesti keskivertosuomalaiseen verrattuna.

Jokainen suomalainen kiikutti keräyspisteille keskimäärin 270 grammaa käytettyjä virtalähteitä. Määrä vastaa noin 11:tä AA-paristoa.

Kemi-torniolaiset ahkerimpia kauppakierrättäjiä

Kierrätysmestaruudessa toiseksi ylsivät kemi-torniolaiset, jotka kierrättivät paristoja ja akkuja hieman yli puoli kiloa per asukas. Kemi-Tornion seudulla on otettu parhaiten haltuun kauppojen keräyspisteet. Paristoista ja akuista huimat 89 prosenttia kerättiin kaupoissa, kun valtakunnallisesti osuus on noin 60 prosenttia.

– Suomen 13 000:n keräyspisteen verkosto on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan kattavimpia. On hienoa nähdä, että suomalaiset löytävät ne vuosi vuodelta yhä paremmin, Paristokierrätystä hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Helena Castrén sanoo.

Selvästi yli maan keskiarvon paristoja ja akkuja kerättiin myös Hämeenlinnan, Kajaanin, Lahden, Vaasan ja Tampereen seudulla. Uudellamaalla paristoja ja akkuja kerättiin määrällisesti eniten eli yli 330 000 kiloa. Asukasmäärään suhteutettuna Uusimaa jää kuitenkin alle maan keskiarvon.

Muista teippi, kierrätyksen pelastusrengas

Moni ahkera kierrättäjä unohtaa, että paristojen ja akkujen virtanavat tulee teipata.

Miksi ihmeessä? Käytetyissä paristoissa ja akuissa on aina jäljellä jonkin verran sähkövarausta, joka voi purkautua vaarallisesti, jos paristojen virtanavat osuvat toisiinsa tai muuhun metalliin. Teippi estää paristojen oikosulut, jotka voivat aiheuttaa jopa tulipaloja.

– Jos teippaaminen tuntuu hankalalta, paristot tai akut voi laittaa vaikkapa muovipussiin tai alkuperäiseen pakkaukseensa ja viedä niissä kauppaan kierrätykseen, Castrén vinkkaa.

Artikkeli Ennätysmäärä paristoja ja akkuja kierrätykseen – reippaimmat kierrättäjät Savonlinnan ja Kemi-Tornion seudulla julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä!

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Tiistaina 19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, joka on nykyisin virallinen liputuspäivä. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nostavat lipun salkoon ainakin kaikkina virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä.

Yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt saavat liputtaa muulloinkin, ja tämä koskee myös taloyhtiöitä. Lipun saa siis nostaa salkoon perhejuhlien tai muidenkin merkkipäivien kunniaksi. Taloyhtiössä asukkaat useimmiten tilaavat ja maksavat itse nämä yksityiset merkkipäiväliputukset, kun taas yleiset liputukset virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä kustantaa taloyhtiö.

– Taloyhtiössä liputus sisältyy yleensä kiinteistönhuoltosopimukseen. Huoltoyhtiö seuraa usein myös lipun ja lipputangon kuntoa, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Pienissä yhtiöissä osakkaat liputtavat itse

Pienissä taloyhtiöissä osakkaat saattavat itse huolehtia kiinteistönhuollosta, jolloin liputusvuorot jaetaan osakkaiden kesken. Huoltoyhtiön tai liputusvuorossa olevan osakkaan kuuluu hoitaa asia ilman erillistä pyyntöä. Kertaluonteisista liputuksista, kuten suruliputuksesta, sovitaan erikseen.

– Jos taloyhtiössä liputuksen hoitavat osakkaat vuorollaan, on hallituksen tai isännöitsijän hyvä antaa selkeät ohjeet esimerkiksi liputusajoista ja -tavoista, jotta jokainen osaa toimia oikein omalla liputusvuorollaan, Pynnönen kehottaa.

Suruliputus omaisen pyynnöstä

Suruliputus suoritetaan omaisten pyynnöstä vainajan kuolinpäivänä ja toisen kerran vainajan siunauspäivänä. Taloyhtiö yleensä kustantaa suruliputuksen. Sisäministeriö saattaa myös antaa erillisen suosituksen liputuksesta esimerkiksi koko kansakuntaa koskevan yllättävän tapahtuman johdosta. Tällaisia ovat muun muassa presidenttien kuolin- ja hautajaispäivät. Näissä tilanteissa isännöitsijä yleensä sopii liputuksesta huoltoyhtiön kanssa.

Liputuksesta annetun asetuksen mukaan liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa. Kesällä lippu pitää laskea viimeistään kello 21. Muun muassa itsenäisyyspäivänä ja juhannuksena lippu saa liehua salossa tavallista pidempään.

Sisäministeriön ohjeita liputukseen

Artikkeli Lippu salkoon Minna Canthin päivänä – ja kaikkina muinakin liputuspäivinä! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Mistä tunnet sä mönkijän?

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Eräät vanhat tutut kuusijalkaiset kuokkavieraat yleistyvät taas pihalla ja kodeissa. Toiset eivät ole mihinkään kadonneetkaan. Uudessa Taloyhtiön vastuunjakotaulukossa 2019 kerrotaan myös vastuista tuhoeläinten hävittämisessä.

Ampiaiset

Osakkaan vastuulla on huoneistoparvekkeella tai huoneistopihalla olevan ampiaispesän hävittäminen ja yksittäisten ampiaisten poistaminen huoneistosta tai huoneistoparvekkeelta.

Taloyhtiö vastaa rakenteiden sisällä olevien ampiaispesien hävittämisestä.

Ampiaiset tekevät pesänsä usein räystään alle tai sisätiloissa katon rajaan. Kuningatar perustaa pesän yksin keväällä. Ensimmäisten toukkien kehityttyä työläisiksi ne huolehtivat pesän tarpeista. Loppukesällä pesässä voi olla satoja ampiaisia.

Ampiaispesä kannattaa hävittää ennen kuin yhdyskunta on kasvanut suureksi. Tehokkainta on, jos keväällä tunnistaa kuningattaren ja tappaa sen.

Tavallisesti yhdyskunta elää vain vuoden. Talvella kuolevat kaikki muut paitsi kuningatar, joka ei käytä samaa pesää seuraavana vuonna.

Maa-ampiaisella tarkoitetaan yleensä muita maassa pesiviä ampiaisia kuin erakkoampiaisia. Maa-ampiaisetkin voivat joskus mieltyä kerrostalon pihaan.

Ampiaisten toukat ovat lihansyöjiä. Työampaiset vievät muita hyönteisiä niille ravinnoksi.

Sisätiloihin ampaiset tulevat enemmän kesän lopulla toukkien kasvettua, suunnistaessaan makeiden tuoksujen avulla.

Tarha- eli kesymehiläinen ja kimalainen ovat ampiaista rauhallisempia eivätkä myöskään yleensä tee pesää taloyhtiön nurkkiin.

Muurahaiset

Muurahainen on kiinteistössä mönkiessään tuholainen, mutta pihalla ja puutarhassa niistä voi olla hyötyäkin. Muurahaisten hävittäminen on taloyhtiön vastuulla.

Yleisin sisätiloissa esiintyvä laji on mauriainen eli sokerimuurahainen. Musta, noin puolen sentin mittainen muurahainen aiheuttaa tuhoa myös ulkona. Ne kaivavat laattojen ja käytävien alla sekä kukkapenkeissä.

Pesä on usein hyvin syvällä, joten hävittäminen voi olla vaikeaa. Varsinkin talon rakenteissa olevan pesän tuhoamiseen tarvitaan usein asiantuntijaa.

Faaraomuurahainen on pieni (korkeintaan 2 mm), keltainen tulokaslaji. Se viihtyy Suomessa vain sisätiloissa, joissa on tasainen, korkeahko lämpötila ja kosteus.

Faaraomuurahaiset hakeutuvat mielellään kaukolämpökanaviin ja voivat levitä taloyhtiöstä toiseen. Se on hyvin kaikkiruokainen. Sähkölaitteissa ne voivat aiheuttaa oikosulun.

Torjunta on usein vaikeaa ja vaatii ammattilaisen. Pesää voi olla vaikea löytää ja altistaa torjunta-aineille.

Hevosmuurahainen on maamme suurin muurahaislaji. Työmuurahainenkin on 7–12 mm pitkä.  Hevosmuurahainen on enemmän pihatuttavuus, mutta voi tulla myös kiinteistöjen puurakenteisiin. Se ei syö puuta, mutta tekee sinne käytäviä.

Luteet

Useammassa huoneistossa tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvissa rakennuksen osissa esiintyvien luteiden hävittäminen kuuluu taloyhtiölle. Asunnossa havaitut luteet kuuluvat osakkaan vastuulle. Kerro ludehavainnosta kuitenkin heti isännöitsijälle tai vuokranantajalle.
Lutikka eli lude ehti jo harvinaistua, mutta kasvanut torjunta-aineiden vastustuskyky ja lisääntynyt matkustelu saivat sen taas yleistymään.

Kaikki luteen kehitysasteet kuolevat 10 tunnissa 60°C lämmössä, joten sauna on hyvä torjuntaväline. Myös talvipakkasta voi hyödyntää, jos sitä on ainakin 15 astetta, mieluummin enemmän. Vaatteet voi pestä 60°C ohjelmalla.

Luteet asustavat myös linnunpesissä, joten pesintä kiinteistössä kannattaa estää ennakolta.

Turkiskuoriaiset

Yksittäisessä huoneistossa ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa sekä osakkaan irtaimistossa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu osakkaalle. –

Useammassa huoneistossa ja yhtiön kunnossapitovastuulla olevissa rakennuksen osissa esiintyvien turkiskuoriaisten hävittäminen kuuluu taloyhtiölle, samoin yhtiön hallinnassa olevissa irtaimistovarastoissa esiintyvien.

Aikuinen turkiskuoriainen ei syö mitään. Tuhoja tekee toukka, joka syö tekstiilejä, turkiksia, kuolleita hyönteisiä ja vaatekomeron pölyä.

Turkiskuoriainen on usein hankala hävitettävä. Pienikokoinen kuoriainen on myös vikkelä leviämään naapurustoon. Paras keino sitä vastaan on ennalta ehkäisy siisteyden avulla. Käytettynä ostetut vaatteet voi pakastaa pari vuorokautta tai ainakin pestä vähintään 40°C ohjelmalla, mieluummin kuumemmassa jos vaate sen kestää.

Luteiden tavoin turkiskuoriaisia voi löytyä linnunpesistä. Myös esimerkiksi rottasodassa ”kaatuneiden” jyrsijöiden raadot kannattaa hävittää.

Sokeritoukka

Tämän melko yleisen veijarin hävittäminen kuuluu osakkaalle. Sokeritoukat voivat liikkua huoneistosta toiseen viemäreiden kautta. Torjunta kannattaakin usein tehdä yhtä aikaa naapureiden kanssa.

Sokeritoukkia löytyy eniten kosteista tiloista esimerkiksi keittiössä ja kylpyhuoneessa. Niitä näkee eniten yöllä, kun sytyttää äkkiä kylpyhuoneen valot. Sokeritoukat ovat melko harmittomia ja lähinnä esteettinen haitta – joskus ne voivat levittää tauteja.

Keittiössä sokeritoukat pitävät tärkkelyksestä, kylpyhuoneessa ne syövät hiuksia ja muuta ihmisistä irronnutta.

Sokeritoukkia voi yrittää häätää kotikonstein. Ennaltaehkäisynä kannattaa pitää tilat mahdollisimman kuivina ja tuuletettuina.

Lähteet ja lisää tietoa:

Artikkeli Mistä tunnet sä mönkijän? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Uutiset ja tiedotteet


Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

huhtikuu 11, 2019

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 […]

Lue lisää

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

huhtikuu 9, 2019

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää […]

Lue lisää

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

huhtikuu 9, 2019

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty. 1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa Laissa vastuunjaosta […]

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

huhtikuu 9, 2019

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. […]

Lue lisää

Varmista talkooväen vakuutusturva!

huhtikuu 8, 2019

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on […]

Lue lisää