Mia Koro-Kanerva Isännöintiliiton toimitusjohtajaksi

Isännöintiliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu OTM Mia Koro-Kanerva, 40. Hän aloittaa tehtävässään 2.9.2019.

Koro-Kanerva tulee Isännöintiliittoon Suomen Vuokranantajat ry:stä, jossa hän on toiminut pitkään toiminnanjohtajana kehittäen järjestöstä valtakunnallisen jäsenpalvelu- ja vaikuttamisorganisaation.

– Olen iloinen päästessäni syventämään osaamistani ja katsomaan tuttua kenttää ihan uudesta kulmasta. Minua kiinnostavat isännöintialan tulevaisuus ja alan kehittäminen. Haluan olla hyvän isännöinnin puolestapuhuja ja olla mukana vaikuttamassa siihen, että isännöinnin työn arvostus kasvaa, Koro-Kanerva sanoo.

Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Toivo Korhonen kertoo valinnan olleen hallituksessa yksimielinen ja tunnelman olevan positiivisen odottava.

– Olemme vaikuttajajärjestö, jolle Mialla on paljon annettavaa ja vahvaa näyttöä osaamisesta. Haluamme jatkossakin tehdä isännöintiä positiivisella tavalla näkyväksi, Korhonen sanoo.

Korhonen ja Koro-Kanerva ovat samoilla linjoilla tulevaisuuden tavoitteista. Yhteistyötä halutaan tiivistää entisestään eri sidosryhmien kanssa sekä jatkaa jäsenten kuulemista.

– Parhaiten asioita saadaan aikaan yhdessä, Koro-Kanerva tiivistää.

Isännöintiliitto auttaa isännöintiä kehittymään ja luomaan paremmat mahdollisuudet tulevaisuuden asumiselle. Liittoon kuuluu lähes 600 isännöintiyritystä ja 23 yhdistystä. Isännöintiliiton piirissä on yhteensä noin 4000 alan ammattilaista, mikä kattaa noin 4/5 toimialalla työskentelevistä.

Lisätiedot:

Toivo Korhonen
Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja
p. 050 362 8425

Mia Koro-Kanerva
Isännöintiliiton toimitusjohtaja (2.9. alkaen)
p. 050 303 1615

 

Artikkeli Mia Koro-Kanerva Isännöintiliiton toimitusjohtajaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Nämä asiat vaikuttavat putkiremontin hintaan

Kalliin putkiremontin hinta mietityttää usein osakkaita. Putkiremontille ei kuitenkaan voi määritellä yleispätevää hintalappua, sillä kustannuksiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo, että putkiremonttien hinnat ovat nousseet tasaisesti viime vuosien aikana. Barometri ei kuitenkaan kerro putkiremontin tarkkaa hintaa, sillä jokaisen hankkeen hinta muodostuu yksilöllisesti päätöksentekovaiheessa.

– Hintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen ikä, koko ja tyyppi, urakkamuoto, remontin laajuus sekä samassa yhteydessä tehtävät muut remontit, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa listaa.

Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat tyypillisesti korkeammat. Sitä selittävät muun muassa vanhat talot, joissa putkien sijainti voi olla epätavallinen, mikä tuo haasteita remontteihin. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon pieniä asuntoja, mikä tarkoittaa useampia märkätiloja ja enemmän remontoitavaa.

– Lisäksi asuntojen arvo on yleisesti muuta maata korkeampi, joten remontteihinkin on varaa sijoittaa enemmän. Niinpä remontin laajuus voi olla toista luokkaa kuin vähemmän arvokkaassa talossa, Yrttimaa sanoo.

Lisää rohkeutta päätöksentekoon

Jopa 30 prosentilla osakkaista on vääristynyt käsitys putkiremontin vaikutuksesta osakkeen arvoon. Koska putkiremontti on lähtökohtaisesti korjaustoimenpide, ei remonttiin sijoitettu summa siirry suoraan myyntihintaan.

– Jos perustasoa kohotetaan runsaasti, voi tietysti arvokin nousta enemmän. Lisäksi tehty remontti voi vaikuttaa myyntiaikoihin ja herättää kiinnostusta ostajissa, Yrttimaa sanoo.

Barometrin mukaan niin isännöitsijät kuin hallitusten jäsenetkin kaipaavat osakkailta rohkeampaa päätöksentekoa putkiremonteissa. Yrttimaa muistuttaa, että remontointi kannattaa, sillä korjaamatta jättäminen maksaa vahinkojen myötä enemmän.

– Remontteja ei kannata lykätä, vaan korjaukset kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Koska remonttien hinnat ovat nousseet jo monta vuotta, ei lykkäämällä näytä säästävän siinäkään suhteessa, hän sanoo.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja:

Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi

Uutishuoneelle

Artikkeli Nämä asiat vaikuttavat putkiremontin hintaan julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Putkiremonttibarometri: Onko taloyhtiöillä varaa putkiremontteihin myös tulevaisuudessa?

Isännöintiliiton tuore Putkiremonttibarometri osoittaa, etteivät putkiremontit ole tulevinakaan vuosina vähenemässä, sillä 1970-1980-luvun laaja rakennuskanta on vasta tulossa remontti-ikään.

Putkiremontti on taloyhtiön remonteista pakollisin ja usein myös kallein. Isännöinti on tarkkana raha-asioissa, sillä barometri osoittaa, että urakkatarjouksia pyydetään nykyään selvästi enemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa.

Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa pitää huolestuttavana, että noin puolet taloyhtiöistä päättää ryhtyä mittavaan remonttiin vasta putkiston vuotaessa. Ennakoimalla välttyisi kalliilta vahingoilta ja säästäisi rahaa.

­­– Sellaisiakin yksittäistapauksia on, joissa remonttiin on ryhdytty vasta, kun vakuutusyhtiö ei ole enää korvannut vuotovahinkoja, Yrttimaa havainnollistaa.

Yhtiön arvo vaikuttaa rahoituksen saamiseen

Paljon puhuttu remonttirahoituksen kiristyminen ei näy barometrissa, joka käsittelee jo onnistuneesti loppuun vietyjä hankkeita. Vastanneista 91% ilmoitti taloyhtiön saaneen tarvitsemansa rahoituksen ilman lisäselvityksiä – kaksi prosenttia jäi kuitenkin kokonaan ilman. Yrttimaakin tietää tapauksia, joissa rahoitus on jäänyt saamatta.

– On huolestuttavaa, jos taloyhtiön talous ei mahdollista tulevia remontteja. Silloin etenkin taantuvilla alueilla asuntojen arvon aleneminen voi kiihtyä entisestään. Tällöin korjausvelan kasvu on osa isompaa rakennemuutosta, Yrttimaa sanoo.

Danske Bankin kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja Riikka Mäkinen kertoo, etteivät rahoituksen ehdot ole toistaiseksi kiristyneet merkittävästi, mutta omistuspohjaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etenkin enemmän velkaantuneissa yhtiöissä tarkastellaan sijoittajien määrää.

Mäkinen muistuttaa, että rahoitusta arvioidaan taloyhtiön arvon kautta, joten arvoa kannattaa ylläpitää yhtiön sijainnista riippumatta.

–  Arvoon ja rahoituksen saamiseen voi vaikuttaa varmistamalla, että taloyhtiötä hoidetaan hyvin, tiedetään remonttitarpeet ja dokumentoidaan ne huolella kunnossapitosuunnitelmaan, sekä tietysti tehdään remontit suunnitelman mukaan, hän tiivistää.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometria on tehty vuodesta 2009 ja se on kattavin tutkimus suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden putkiremonteista. Tutkimukseen vastasi 254 isännöitsijää ympäri Suomea. Tutkimusta olivat tukemassa Danske Bank, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry, Suomen Talokeskus Oy sekä Sweco Taloyhtiöpalvelut.

Tutustu raporttiin.

Lisätietoja:

Reetta Yrttimaa
Kehityspäällikkö, Isännöintiliitto
p. 044 548 5281 
reetta.yrttimaa@isannointiliitto.fi

Riikka Mäkinen
Kiinteistörahoituksesta vastaava johtaja, Danske Bank
p. 040 544 3463
riikka.makinen@danskebank.fi

 

Uutishuoneeseen

Artikkeli Putkiremonttibarometri: Onko taloyhtiöillä varaa putkiremontteihin myös tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 000 euroa.

Velattomia yhtiöitä oli kyselyn mukaan noin kolmannes, hieman yli 30 prosenttia taloyhtiöistä. Alle 20 huoneiston yhtiöistä velattomia oli lähes puolet. Yli kolmanneksella oli velkaa alle 100 000 euroa.

– Kyselymme perusteella taloyhtiöissä tiedostetaan korjaushankkeiden rahoituksen haasteet, kuten lainan saatavuuteen ja osakkaiden maksukykyyn liittyvät kysymykset, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Uudiskohteiden velat vähenevät nopeasti

Uudiskohteiden velkamäärät vähenevät kyselyn perusteella nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2000-2009 taloyhtiöistä hieman runsaalla puolella yhtiöistä ei ollut enää yhtään velkaa jäljellä. Vuosina 2010-2015 rakennetuillakin velattomien yhtiöiden osuus oli yli kolmannes.

Joka kolmas taloyhtiö varautuu tuleviin korjaushankkeisiin

Talous- ja rahoituskyselyn vastaajien taloyhtiöistä kolmannes kerää etukäteen varoja tulevia korjaushankkeita varten. Varautumisesta on keskusteltu yli 70 prosentissa taloyhtiöistä. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.

Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta.

– Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, toteaa Järvinen.

Lainansaannissa paikoitellen haasteita

Taloyhtiöt saavat pankeista edelleen lainaa korjaushankkeitaan varten, mutta vuokranantajaosakkaiden määrä näkyy kyselyn vastauksissa. Yhtiöissä, joissa vuokranantajaosakkaiden osuus on alle 30 prosenttia, lainansaannissa on kohdannut ongelmia vain vajaat kolme prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä, joissa vuokranantajien osuus on yli 30 prosenttia, lainansaantiongelmia on kohdannut lähes joka kymmenes lainaa hakeneista yhtiöistä.

– Suunnitelmallisuus yhtiön taloudenpidossa ja korjausten tekeminen ajallaan antavat taloyhtiölle hyvät lähtökohdat lainaneuvotteluihin, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Artikkeli Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää liesituuletinta yhtiön ilmanvaihtojärjestelmään.

Liesikuvun (poistoilmakanavaan kytketty laite ilman puhallinta) rasvasuodattimen puhdistus on osakkaan vastuulla, yhtiö vastaa suodattimen vaihdosta.

Liesituulettimen rasvasuodatin tulee puhdistaa joka toinen kuukausi. Puhdas suodatin poistaa tehokkaasti ruuan käryjä. Suodattimeen kertyvä lika ja rasva heikentävät liesituulettimen toimintaa ja aiheuttavat palovaaran.

Metallinen rasvasuodatin voidaan pestä joko käsin tai jopa astianpesukoneessa. Noudata valmistajan ohjeita.

Rasvasuodattimen puhdistus

  • Kytke virta pois liesituulettimesta ja irrota rasvasuodatin
  • Pese suodatin valmistajan ohjeiden mukaan, astianpesuaine, lämmin vesi ja harja riittävät, jotkut suodattimet voidaan pestä myös astianpesukoneessa
  • Pyyhi liesituuletin ja alta ja päältä rätillä ja astianpesuaineella.
  • Anna suodattimen kuivua ja aseta se paikoilleen.

Osa rasvasuodattimista voidaan pestä, osa on vaihdettava uuteen. Tarkista asia valmistajan käyttöohjeesta!

Aktiivihiilisuodattimella varustettu liesituuletin

Jos liesituulettimessasi on aktiivihiilisuodatin, tulee suodatin vaihtaa tai puhdistaa 3 -12 kuukauden välein sen mukaan, paljonko liesituuletinta käytetään.  Mitä likaisempi suodatin on, sitä kovempaa ääntä liesituuletin pitää ja sitä huonommin se imee käryjä. Suodattimia on sekä pestäviä että vaihdettavia.

Ohjeet aktiivihiilisuodattimen vaihtoon tai puhdistukseen löydät käyttöohjeista.

Artikkeli Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty.

1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa

Laissa vastuunjaosta on säädetty hyvin yleisesti. Yhtiö vastaa esimerkiksi huoneiston perustasoisista tai vastuulleen ottamistaan rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä kuten ilmanvaihto-, sekä vesi- ja viemärijärjestelmistä. Yhtiö korjaa myös ne huoneiston sisäosat, jotka vaurioituvat yhtiön vastuulle kuuluvan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Osakas vastaa huoneiston sisäpuolisten osien kuten pinnoitteiden, kodinkoneiden ja kalusteiden kunnossapidosta.

2. Osakkaan velvoitteet huoneiston hoitoon liittyen

Osakkaan tulee hoitaa huoneistoa huolellisesti ja ilmoittaa yhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja järjestelmissä. Osakkaalta edellytettyjen hoitotoimien tulee olla kohtuullisia. Esimerkiksi toimia, joiden suorittaminen on monimutkaista tai edellyttää erikoistyökaluja, ei Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan voi pitää kohtuullisena.

3. Voidaanko lain mukaisesta vastuunjaosta poiketa?

Laista voidaan poiketa, mutta määräykset on otettava yhtiöjärjestykseen. Poikkeamia ei siis kannata jättää yhtiökokouspäätösten tai sopimusten varaan. Yhtiöjärjestysmääräys kestää aikaa ja sitoo myös uusia osakkeenomistajia.

Kunnossapitovastuunjakoon liittyvissä erimielisyystilanteissa on aina mahdollista, että riita päätyy tuomioistuimeen. Osakas voi esimerkiksi teettää kunnossapitotyön itse ja velkoa kustannuksia yhtiöltä oikeusteitse. Vastuunjaon linjaukset ratkotaan lopullisesti tuomioistuimessa soveltamalla asiaan lakia ja sen esitöitä. Toki ratkaisuharkinnassa huomioidaan myös alalla laajalti noudatettavat vastuunjaon linjaukset.

4. Käytännön ohjeita osakkaalle pesualtaan hajulukon osalta

Osakkaan tulee huolehtia siitä, ettei lavuaariin ajaudu hiuksia tai muuta sinne kuulumatonta. Jos lavuaari ei vedä kunnolla, osakkaan kannattaa kaataa lavuaariin viemärinavausaineitta. Mikäli tämä ei auta ja tilanne vaatii hajulukon rakenteen avaamista, tehtävä kuuluu yhtiölle.

Kiinteistöliitto suosittaa kiinteistönpitoon liittyvien töiden teettämistä ammattilaisilla. Osa etenkin pienemmistä yhtiöistä hoitaa kiinteistönpitoon liittyviä erilaisia tehtäviä osakkaiden toimesta vapaaehtoisesti. Silloin osakkaita kannattaa ohjeistaa toimien asianmukaiseen suorittamiseen ja tarvittaessa valvoa, että työt suoritetaan oikein.

5. Mitä vastuunjakotaulukot ovat?

Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemat uudistuneet vastuunjakotaulukot ovat Taloyhtiön vastuunjakotaulukko, Taloyhtiön vastuunjakotaulukko osakkaalle ja asukkaalle sekä Taloyhtiön vastuunjakotaulukko PLUS hallitukselle ja isännöitsijälle. Taulukot ovat tarpeen, koska asunto-osakeyhtiölain säännökset vastuunjaosta ovat suppeat. Vastuunjakotaulukkoja noudatetaan yhtiöissä laajalti. 

6. Vastuunjakotaulukon linjausmuutokset

Taulukot on päivitetty vastaamaan teknistä kehitystä ja mukaan on otettu myös esimerkiksi vastuunjako erilaisten tuhoeläinten torjunnasta. Samassa yhteydessä on ollut perusteltua tehdä joitakin tarkistuksia tulkintoihin.

Tarkistetun tulkinnan mukaan yhtiö huolehtii myös ilmanvaihdon suodattimien vaihtamisesta. Näitä suodattimia on esimerkiksi korvausilmaventtiileissä. Poistoilmaventtiilien puhdistamisvastuu on jatkossakin osakkaalla.

Lisäksi yhtiö huolehtii käsienpesualtaan hajulukon puhdistamisesta tukostilanteessa. Muutos ei koske lattiakaivoa. Sen puhdistaminen kuuluu osakkaalle siinä määrin kuin työ onnistuu ilman varsinaisia työkaluja. 

7. Kun taloyhtiö haluaa poiketa vastuunjakotaulukosta

Lain mukaan vastuunjaon poikkeamista tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Koska vastuunjakotaulukko vastaa Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan lain sisältöä, tulee poikkeamista näkemyksemme mukaan määrätä yhtiöjärjestyksessä.

 

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN

Artikkeli Seitsemän seikkaa vastuunjaosta julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestyksen muutos vaatii asunto-osakeyhtiölain mukaan kahden kolmasosan määräenemmistön kannatuksen yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja annetuista äänistä, ellei yhtiöjärjestys määrä tiukempaa menettelyä.

Osakkeenomistajan suostumusta kunnossapitovastuumääräyksen ottaminen ei lain mukaan vaadi tilanteessa, jossa määräys kohtelee kaikkia osakkeenomistajia yhdenvertaisesti. Siten, jos kaikille osakkaille siirretään sama kunnossapitovelvoite, ei suostumuksia vaadita. Yhdenvertaisuutta loukkaavaa olisi sen sijaan siirtää esimerkiksi kylpyhuoneiden vedeneristeiden kunnossapitovastuu osakkaille tilanteessa, jossa muutamissa kylpyhuoneissa on jo havaittu kosteusvaurioita tai tilanteessa, jossa vedeneristeet ovat jo käyttöikänsä lopussa eli korjaustarve on akuutti. Tällaisessa tilanteessa kunnossapitovastuun siirto osakkaille tulee toteuttaa vasta yhtiön suorittaman kokonaissaneerauksen jälkeen. Jos yhtiökokouksen päätös loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta, voi osakas moittia päätöstä tuomioistuimessa nostettavalla moitekanteella.

Kuinka kunnossapitovastuumääräys laaditaan

Suurin haaste kunnossapitovastuusta määräämisellä, on kyseisen määräyksen kirjoittaminen. Oikeuskäytäntö koskien kunnossapitovastuumääräyksiä on ankaraa. Jos määräyksen sanamuoto on epäonnistunut eikä siitä yksiselitteisesti ja selvästi käy ilmi osakkeenomistajan vastuun sisältö, ei määräykselle voida antaa merkitystä. Tällöin toimitaan ikään kuin määräystä ei olisi lainkaan ja sovelletaan asunto-osakeyhtiölain mukaista vastuunjakoa. Kunnossapitovastuumääräys onkin syytä teettää aina asunto-osakeyhtiöoikeutta tuntevalla lakimiehellä.

Mitä vastuuta voidaan siirtää

Asunto-osakeyhtiölaki sallii lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeamisen yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Asunto-osakeyhtiölaki ei aseta rajoja sille, mitä kaikkea vastuuta voidaan esimerkiksi osakkeenomistajalle siirtää. On siten mahdollista, että esimerkiksi erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä koko rakennuksen kunnossapitovastuu on siirretty osakkaalle. Vastaavasti myös taloyhtiön vastuuta voidaan yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä lisätä lain mukaisesta.

Vaikkakin vain taivas on rajana kunnossapitovastuusta määräämisessä, tulisi kuitenkin pysähtyä miettimään sitä, mikä on kulloinkin järkevää ja tarkoituksenmukaista. Kunnossapitovastuun siirto osakkaalle tarkoittaa velvoitetta sekä huoltaa, hoitaa, korjata että uudistaa ko. kohde kustannuksellaan. Se tarkoittaa myös oikeutta päättää korjauksen ajankohdasta ja suorittajasta. Rivitaloyhtiöissä ei useinkaan ole järkevää siirtää koko rakennusta yhteisesti palvelevia järjestelmiä tai rakennuksen osia osakkaiden vastuille. Esimerkiksi katto ja vesi- ja viemärijohdot on usein järkevää korjata kokonaisuutena. Laajempi vastuun siirto rakennuksesta osakkeenomistajille onkin järkevää lähinnä erillisrakennuksista koostuvassa taloyhtiössä.

Yhtiökokouspäätöksistä ja sopimuksista

Välillä kuulee todettavan, että ”taloyhtiössä on sovittu” tai ”yhtiökokouksessa on yksimielisesti päätetty”, että osakkeenomistajat itse korjaavat omat kylpyhuoneensa tai jostain muusta vastaavasta kunnossapidosta osakkaiden toimesta.

Valitettavasti yhtiökokouspäätös tai osakkaiden sopimus ei automaattisesti velvoita osakkeen uutta omistajaa. Uusi omistaja voi vedota asunto-osakeyhtiölain mukaiseen vastuunjakoon, ellei asiasta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä. Edes ostajan tietoisuus yhtiön käytännöistä ei muuta asiaa. Uuden osakkaan tulisi sitoutua noudattamaan laista poikkeavaa käytäntöä.

Artikkeli Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Toimiva jätehuolto helpottaa arkea

Taloyhtiön jätehuolto ei ole pikkujuttu. Kun jätehuolto toimii oikein, asumismukavuus kasvaa ja taloyhtiön kulut laskevat. Jotta hyviin tuloksiin päästää, tarvitaan aktiivisuutta.

Taloyhtiön asukkaita täytyy neuvoa lajittelussa ja kierrättämisessä. Yhteiset lajitteluohjeet kannattaa jakaa huoneistoihin ja laittaa esille myös jätepisteelle mahdollisuuksien mukaan. Tiedottamista ei kannata jättää yhteen kertaan, sillä asukkaat voivat vaihtua. Oikeanlainen lajittelu tuo taloyhtiölle säästöä, sillä esimerkiksi muovinkeräys maksaa vähemmän kuin sekajätteen.

Asukkaiden kierrätysintoa lisää, jos jätetila on toimiva ja hyvä. Likainen, haiseva ja sekalainen tila on epämukava kaikille. Jäteastioiden tyhjennysväliin kannattaakin kiinnittää huomiota – jos astiat pääsevät niin täysiksi, että kannet eivät mene kiinni, ei tyhjennysväli ole tarpeeksi tiheä. Pahimmillaan huonosti hoidettu, ulkona oleva jätepiste houkuttelee lintuja ja rottia, jotka levittelevät jätteitä pihalle.

Remontin yhteydessä kannattaa harkita, voisiko ulkona sijaitsevan jätepisteen muuttaa sisätiloihin, tai edes tehdä jätepisteen ympärille sille oman ulkorakennuksen. Se vähentää tuhoeläintenkin määrää.

Lue lisää toimivasta jätehuollosta Kotitalo-lehdestä.

Toimivassa jätehuoneessa on:

  • esteetön sisäänkäynti, ei kynnystä tai rappuja
  • hyvä valaistus
  • kova, tasainen ja luistamaton pohja
  • riittävästi tilaa (myös uusille jäteastioille)
  • selkeä opastus (lajitteluohjeet ja tarvittavat yhteystiedot)
  • oikein mitoitettu jäteastioiden määrä ja tyhjennystiheys
  • jäteastiat sijoitettu harkitusti (useimmin tyhjennettävät etualalla)
  • riittävän leveä oviaukko
  • ovea auki pitävä mekanismi
  • mielellään lukittava ovi
  • puhdistaminen suunniteltu helpoksi (mahdollisesti vesipiste ja viemäri)
  • hyvä ilmanvaihto
  • varastointitila vain jätetilan hoitoon tarkoitetuille välineille
  • Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Artikkeli Toimiva jätehuolto helpottaa arkea julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia

Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2015=100.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin 2015=100 vuosimuutokset neljännesvuosittain, %

Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, 7,6 prosenttia. Toiseksi eniten kasvoivat korjauskustannukset, 3,1 prosenttia. Lämmityksen kustannukset kasvoivat 2,7 prosenttia, jätehuoltokustannukset 2,3 prosenttia, ulkoalueiden hoidon kustannukset 1,6 prosenttia, käytön ja huollon kustannukset 1,1 prosenttia ja siivouskustannukset 0,9 prosenttia. Veden ja jäteveden kustannukset nousivat 0,4 prosenttia ja hallintokustannukset 0,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakennustyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuusrakennusten ylläpitokustannukset, 3,9 prosenttia. Myymälärakennusten kustannukset nousivat 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,9 prosenttia, päiväkotirakennusten ja koulurakennusten 2,4 prosenttia. Terveyskeskuksissa ylläpitokustannukset nousivat 2,3 prosenttia ja asuinkerrostaloissa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksi nousi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra eivät sisälly 2015=100 kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin. Näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi ja vanhojen perusvuosien indeksit ovat saatavilla Rakennettu ympäristö –palvelusta .

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: korjaukset, käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, kuluerät: hallinto, siivous, jätehuolto

Lähde: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015=100, Tilastokeskus

Artikkeli Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,6 prosenttia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu

Ohjekortissa esitetään Hissiturvallisuuslain (1134/2016) mukaisten uusien jälkiasennushissien (henkilö- ja tavarahenkilöhissien) suunnittelu- ja rakentamisohjeita olemassa oleviin asuinrakennuksiin. Jälkiasennushissien turvallisuustaso tulee suunnitella ja rakentaa hissiturvallisuuslain mukaisesti siten, että hissien käyttö henkilöiden ja tavaroiden siirtoon on aina turvallista. Tämä ohjekortti on tarkoitettu kiinteistöjen omistuksesta vastaaville, hanke­suunnitteluun, suunnitteluun ja kaikille hissirakennushankkeen osapuolille.

Lue lisää Rakennustiedon nettisivuilta

 

Artikkeli Ohjekortti hissin rakentamiseen olemassa oleviin asuinrakennuksiin julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.