Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Laki huoneistotietojärjestelmästä astui voimaan 1.1.2019. Käytännössä se tarkoittaa asunto-osakeyhtiöiden osalta sitä, että niiden osakeluetteloiden ylläpito siirtyy hiljalleen Maanmittauslaitokselle.

Osakkaille muutos näkyy selkeimmin luopumisena paperisesta osakekirjasta. Kiinteistöpuolella sähköinen maailma on jo arkipäivää, mutta asunto-osakeyhtiöpuolella muutos vaatii uuden opettelua ja myös aktiivisia toimenpiteitä sekä yhtiöiltä että osakkailta. Suomessa on arviolta puolitoista miljoonaa osakekirjaa eli puhutaan merkittävästä muutoksesta.

Maanmittauslaitos rupeaa tulevien vuosien aikana keräämään sähköiseen osakehuoneistorekisteriin mm. kaikkien asunto-osakeyhtiöiden huoneistoja koskevia omistaja- ja panttaustietoja. Tällä hetkellähän jokainen asunto-osakeyhtiö ylläpitää omaa osakeluetteloaan osakkaista, mutta tulevaisuudessa osakeluettelon ylläpito siis siirtyy muutoksen myötä Maanmittauslaitokselle. Muutos merkitsee, että jatkossa meillä on yksi yhteinen rekisteri, johon on koottu kaikkien asunto-osakeyhtiöiden omistajatiedot eli tietoja ei tarvitse enää pyytää jokaisesta yhtiöstä erikseen, vaan tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen sähköisestä rekisteristä.

Osakkaiden kohdalla muutos merkitsee sitä, ettei osakkaan tarvitse huolehtia paperisen osakekirjan säilytyksestä, joten pelkoa sen katoamisesta ei enää ole ja mahdolliset säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset poistuvat. Sähköinen omistajamerkintä jouduttaa mm. osakkeista tehtävää kauppaa, sillä huoneistoja koskevat omistajamerkinnät näkyvät suoraan rekisteristä. Kadonnutta osakekirjaa ei tarvitse näin ollen enää kuolettaa, kun kaikki omistajuuteen liittyvät muutokset viedään pelkästään sähköiseen rekisteriin eikä osakekirjoja enää ole.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritetonsa ajantasalle.

Siirtyminen sähköiseen maailmaan tapahtuu vaiheittain eli mitään ei tapahdu kertarysäyksellä. Ensimmäinen vaihe jokaisen yhtiön kohdalla on se, että yhtiö siirtää oman osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirrosta voi päättää yhtiön hallitus, mutta siirrosta on ilmoitettava osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan eli kirjallisesti. Vasta yhtiön tekemän osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen avautuu yksittäisille osakkaille mahdollisuus hakea paperisten osakekirjojensa mitätöintiä ja sähköistä rekisterimerkintää.

Osakeluettelon ylläpidon siirtomahdollisuus aukeaa kevään 2019 aikana pienemmille yhtiöille, joiden osakeluettelot eivät ole minkään isännöintijärjestelmän piirissä. Suurempi siirtoaskel otetaan loppuvuodesta 2019, kun Maanmittauslaitoksen rajapinta isännöintijärjestelmiin on valmis eli kun osakeluettelotiedot on mahdollista välittää Maanmittauslaitokselle sähköisesti isännöintijärjestelmistä. Yhtiöitä varten on tulossa käyttöliittymä, jonka avulla yhtiö käy läpi ja tarkistaa järjestelmässä olevat esitiedot ja tekee tarvittavat korjaukset. Tarkistamisen jälkeen yhtiö voi siirtää osakeluettelonsa ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

Odotellessa siirtomahdollisuuden avautumista yhtiöiden kannattaa laittaa kaupparekisteritietonsa ajan tasalle, jotta tieto Maanmittauslaitokselta kulkee oikeille henkilöille. Osakkaiden puolestaan kannattaa jo tässä vaiheessa varmistaa, että osakekirja on tallessa. Mikäli osakekirja on kadonnut, on suositeltavaa käynnistää kuolettamismenettely käräjäoikeudessa, sillä prosessi on aikaa vievä. Tarkemmat käytännön ohjeet sekä osakeluettelon siirtämiseen että osakekirjasta luopumiseen tulevat myöhemmin kevään 2019 aikana.

Artikkeli Sähköinen maailma myös asuntojen omistukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Taloyhtiöt investoivat lämpöpumppuihin ja sähköautojen latauspisteisiin. Panostukset aurinkosähköjärjestelmiin ovat olleet vähäisiä, mutta työ- ja elinkeinonominiseriö TEM:n syksyllä 2018 julkistama Älyverkkotyöryhmän loppuraportti lupaa muutosta asiaan.

Kiinnostus aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiössä onkin suurta. Aalto-yliopiston kesällä 2018 taloyhtiöiden asukkaille kohdistama aurinkosähkökysely kertoo, että vastanneista lähes puolet on erittäin kiinnostunut asiasta.

– Taloyhtiökohtaisen aurinkosähköjärjestelmien merkittävänä hidasteena on lainsäädäntö. Laki sanoo, että jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero. Käytännössä näin on tehtävä, vaikka sähkö olisi taloyhtiön itse tuottamaa. Tämä syö järjestelmän kannattavuutta, Kiinteistöliiton edustajana työryhmässä toiminut johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo.

Suomessa pienehköjä aurinkopaneelijärjestelmiä on asennettu vain 20–30 asuinkerrostalon katolle. Paneelit on liitetty suurimmaksi osaksi pelkästään kiinteistösähköjärjestelmään, eli niitä käytetään taloyhtiön yleisissä tiloissa esimerkiksi valaistukseen ja puhaltimien pyörittämiseen.

– Ylijäämäsähkö siirretään sähkönmittauksen mukaan valtakunnan verkkoon, ja siitä maksetaan tuottajalle pieni korvaus, Pylsy sanoo.

Lakimuutos valmisteilla

TEM:ssä on valmisteilla lainsäädännön päivitys, jonka voimaan tultua asukkaat voisivat hyödyntää kiinteistössä tuotettua ja kulutettua aurinkosähköä nykyistä helpommin ilman siirtomaksuja ja veroja.

Kysymys on niin sanotusta hyvityslaskentamallista. Siinä taloyhtiön aurinkovoimalalla on oma alamittaus, jonka perusteella taloyhtiön ja aurinkovoimalassa mukana olevien asukasomistajien kulutuslukemista vähennetään aurinkopaneelin tuotanto.

FinSolar taloyhtiökokeilussa projektipäällikkönä toimiva Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta kertoo, että lainsäädännön päivittäminen voisi toteutua vuoden 2019 lopussa tai seuraavan vuoden alussa, minkä jälkeen aurinkosähköön tehtävät investoinnit voisivat lähteä vähittäiseen kasvuun.

– Ensi vaiheessa hyvityslaskentapalvelun piiriin pääsisi noin miljoonaa suomalaista, mutta loput vasta muutaman vuoden siirtymävaiheen jälkeen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid saa käyntiin oman hyvityslaskentapalvelunsa. Kaikki paikalliset verkkoyhtiöt, joita Suomessa on yli 70, eivät nimittäin kykene tai halua tarjota kyseistä palvelua, Auvinen sanoo.

Hyvityslaskentamalli voidaan toteuttaa nykyisillä sähkömittareilla. Mallia on käytännössä kokeiltu Finsolar-hankkeen osana Energiamarkkinaviraston erikoisluvalla muutamassa taloyhtiöissä Helsingissä ja Oulussa yhteistyössä paikallisten sähkönsiirtoyhtiöiden kanssa.

Jakeluverkon mittarin kautta asukkaalle siirtyneestä sähköstä on maksettava siirtomaksu ja vero.

Takamittarointi takaporttina

Takamittarointi on tekniikka, jonka avulla taloyhtiössä voitaisiin ainakin teoriassa hyödyntää aurinkosähköä ilman siirtomaksuja ja veroja. Siinä verkkoyhtiön omistamat sähkömittarit viedään pois ja korvataan taloyhtiön omilla mittareilla. Ratkaisu on kuitenkin kallis ja vaikea tehdä, koska kaikkien osakkaiden on hyväksyttävä muutos.

– Muutoksen jälkeen taloyhtiö hankkii yhteishankintana kaiken sähkön ja kohdistaa huoneistoissa käytetyn sähkön kustannukset osakkaille yhtiöjärjestyksessä sovitulla tavalla. Taloyhtiö voi laskuttaa huoneistoja käytetystä sähköstä samalla tapaa kuin asuntokohtaisesta vedenkulutuksesta laskutetaan, Pylsy sanoo.

Yksittäinen osakas voi myös asentaa itselleen oman aurinkosähköjärjestelmän, joka kytketään osakkaan oman mittarin taakse, jolloin sähkö ei kierrä verkkoyhtiön mittarin kautta.

– Asentamiseen tarvitaan kuitenkin taloyhtiön lupa, eikä se useimmiten ole taloudellisesti järkevää ainakaan kaukolämmitetyssä kerrostalohuoneistossa.

Kulutusjoustoja pohtimaan

Taloyhtiöiden on viisasta varautua siihen, että kiinteistön perusmaksu korvataan tulevaisuudessa tehopohjaisella komponentilla. Kuluttaja ja taloyhtiö maksaisivat sähkölaskussaan energian määrän ohella myös käytetystä tehosta. Lainsäädännöllisesti tämä on mahdollista vaikka heti.

–  Lämpöpumput ja sähköautojen latauspisteet kasvattavat tehon tarvetta. Jos tehomaksu otetaan käyttöön, niin käytetyn huipputehon osuus alkaa vaikuttaa jokaisen sähkönkäyttäjän sähkölaskuun.

Taloyhtiössä onkin tärkeää kiinnittää huomiota huipputehon hallintaan investointeja tehtäessä. Pylsy neuvookin taloyhtiöitä pohtimaan mahdollisia jousto- ja kuormanohjausmahdollisuuksia, ja myös sitä, voidaanko älykkyyttä tuoda myös kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon.

Huipputehon tarvetta voidaan pienentää kulutuksen porrastamisella. Esimerkiksi sähköautojen lataus voidaan tehdä yöaikaan, jolloin kulutus on muutenkin vähäistä.

– Taloyhtiön hallituksen tärkeä tehtävä saada taloyhtiön väki ymmärtämään, mitä kulutusjousto tarkoittaa ja että se on hyvä asia, Pylsy linjaa.

Älyverkkotyöryhmän mietinnössä on muutama uusi käsite

  • Energiayhteisö on eräs jakamistalouden muoto, jossa yhteisön (esimerkiksi kiinteistön sisäisen energiayhteisön) jäsenet jakavat sähkön tuotannon ja hankinnan hyötyjä toistensa kanssa. Käsite istuu asuntoyhtiömaailmaan hyvin, koska sekin on valmis yhteisö.
  • Suhteellinen sähkövero olisi riippuvainen sähkön hinnasta eli veron määrä olisi korkean sähkönhinnan aikaan korkeampi kuin alhaisen sähkönhinnan aikaan. Kiinteistöliitto ja TEM:n työryhmä ovat ottaneet kielteisen kannan asiaan.
  • Aggregaattori on toimija, joka yhdistää useiden eri asiakkaiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, kulutusta, tuotantoa tai varastoja suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaa myös pienten asiakkaiden osallistumisen aikaisempaa paremmin sähkömarkkinoille.

Aurinkosähkön tuotantomallit

Aurinkosähkön tuotantomallit taloyhtiössä vaihtelevat sen mukaan, ketkä toteuttavat aurinkosähköinvestoinnin ja missä sähkö käytetään:

  1. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistösähkön tarpeisiin
  2. Taloyhtiö aurinkosähkön tuottajana kiinteistön ja asukkaiden tarpeisiin
  3. Yksittäinen asukas aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä
  4. Asukasryhmä aurinkosähkön tuottajana taloyhtiössä

Lähde: Finnsolar

Tampereella taloyhtiö myy tuottamaansa energiaa

Vuosi ja kaksi kuukautta sitten alkoi As Oy Pohjolankatu 18-20 Tampereen Tammelassa myydä tuottamaansa kaukolämpöenergiaa Tampereen Sähkölaitokselle. Kuluneena talvena taloyhtiö myi kaukolämpöä lämmityskaudellakin.

– Toukokuusta 2018 lähtien olemme myyneet tuottamaamme lämpöä yli 70862 kWh. Samaan aikaan olemme ostaneet vain minimaalisesti kaukolämpöä. Esimerkiksi marraskuussa möimme 14590 kWh ja ostimme 12 kWh, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen.

– Taloyhtiömme osti viime vuonna sähköä 196033 kWh ja tuotti 20 kW voimalallaan 14952 kWh. Oma tuotanto meni taloyhtiön käyttöön kokonaisuudessaan. Emme myyneet lainkaan. Kokonaiskulutuksemme oli siten 210965 kWh ja oman tuotannon osuus 7,1 prosenttia.

– Yhteistyöllä sähkölaitoksen kanssa olemme saaneet tämän aikaiseksi. Aiemmin olimme napit vastakkain.

Artikkeli Lakimuutos vauhdittaa aurinkosähköä taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Rankkasade voi yllättää missä vain, taajama-alueilla sateen aiheuttamat vahingot voivat olla mittavia. Jos viemärit tukkeutuvat, on mahdollista, että talot pääsevät kastumaan. Näin kävi esimerkiksi Porissa 12.8.2007, jolloin raju rankkasade kasteli yli tuhat kiinteistöä, katkaisi liikenteen useissa keskustan alikuluissa ja hätäkeskuksen linjat tukkeutuivat vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista.

Hulevesien hallinta tulisi ottaa huomioon jo maankäytön suunnittelussa.

– Kunnat tuntuvat tiedostavan nykyisin hyvin hulevesiin liittyvät haasteet ja hallintamenetelmiä pohditaan jo kaavoitusvaiheessa, kertoo hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

– Kaupunkirakenteen tiivistyessä vettä läpäisemättömän pinnan osuus lisääntyy ja samalla syntyy enemmän myös valuntaa.  Kaupunkiympäristössä tarvitaankin entistä enemmän keinoja hallita hulevesiä, jotta voitaisiin välttyä tulvimisongelmilta, Orkoneva toteaa.

Hulevesien hallinnasta tarvitaan suunnitelma

Monissa kunnissa on jo julkaista hulevesien hallintaohjelma. Pääperiaatteena on, että hulevesiä tulisi hallita niiden syntysijoilla ja ensisijaisesti tarkastella, kyetäänkö hulevesiä imeyttämään maaperään ja jos imeyttäminen ei ole mahdollista, niin suunnitella ratkaisuja vesien viivyttämiseksi. Uusissa kaavoissa on jo usein velvoite hulevesien hallinnalle.

– Kiinteistökohtainen hulevesien hallinta on todella tärkeää. Hulevesiasiat olisikin tarpeen huomioida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tontin maankäytön suunnittelua, jotta vesien hallinnalle kyetään löytämään optimaalisia ratkaisuja. Jos kiinteistön omistajalla on mahdollisuus, niin olisi hyvä päästä vaikuttamaan asiaan jo kaavoitusvaiheessa. Viimeistään rakennusluvan yhteydessä tuleekin usein esittää hulevesisuunnitelma, Orkoneva sanoo.

– Hulevesisuunnittelu on erikoissuunnittelua. Kiinteistökohtainen hulevesien hallinnan suunnittelu olisikin tarpeen tehdä yhteystyössä muiden suunnittelualojen kanssa esimerkiksi piha- lvi- ja geoteknisen suunnittelun kanssa, Orkoneva jatkaa.

Kuvassa läpäisevää pinnoitetta, viherkaistaa ja suodatusrakennetta, vesien ohjaamista tulvareitille/avouomaan. Kuva: Ramboll.

Ukkoskuuro voi tuoda reippaasti vettä

Aiemmin hulevesiä on paljolti johdettu suoraan oja- tai viemäriverkkoon. Viemäriverkosto mitoitetaan kuitenkin vain tietyn intensiteetin rankkasateelle, rankemmat kuurot pyritäänkin ohjaamaan tulvareittejä pitkin. Onkin tärkeää ymmärtää, että viemäriverkosto ei ole tarkoitettu johtamaan kaikkia vesiä ja siksi tarvitaan hajautettua vesien hallintaa. Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Vedestä ei myöskään saa olla haittaa naapureille.

– Vaikka oma tontti ei sijaitsisi vesien kannalta haastavalla alueella, ongelmia voi tulla vastaan alajuoksulla, mikäli vesiä ei imeytetä tai viivytetä, Orkoneva muistuttaa.

Viherkatto sitoo hulevesiä ja vähentää valuntaa. Kuva: Ramboll.

Hulevesien hallinnalla viihtyvyyttä pihoille

Ajatus hulevesistä on muuttunut. Aiemmin ne on perinteisesti yhdistetty kuivatukseen ja vesiä on johdettu maan alla eteenpäin. Nyt hulevedet on alettu nähdä mahdollisuutena luoda viihtyisyyttä kaupunkilaisille

– Hulevesistä puhutaan nyt paljon ja hyvä niin, sillä on tämä vielä suhteellisen uusi asia, Orkoneva sanoo.

– Hulevesien hallinnan suunnittelussa halutaan korostaa luonnonmukaisen hallinnan keinoja ja ohjata vedet osaksi luontaista kiertokulkua. Laadullinen käsittely tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi jatkossa, millaista hulevettä ohjataan eteenpäin, Orkoneva jatkaa.

Hulevesien hallinnan suunnitellussa lähdetään usein liikkeelle siitä, voitaisiinko hulevesiä hallita ainakin osittain maanpinnalla ja hyödyntää ne resurssina.

– Hulevesien hallintaratkaisujen avulla voidaan luoda mukavia virkistyselementtejä pihoille. Tärkeässä osassa on hulevesisuunnittelun yhdistäminen piha- ja kasvillisuussuunnitteluun. Erilaisia hallintamenetelmiä on useita. Voidaan suunnitella esimerkiksi viherpainanne tai kosteikko tai suodattaa hulevesiä maakerrosten läpi. Myös viherkatot ja läpäisevät päällysteet nousevat esiin suunnitteluratkaisuissa.  Ratkaisu valitaan toki kohdekohtaisesti, Orkoneva toteaa.

Esimerkki hulevesipainanteesta, jonka voi toteuttaa kiinteistön pihalle. Toimii mukavana virkistys-/vesielementtinä pihalla. Kuva: Ramboll.

Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit

Kunnan vastuulla on lain mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Edellinen hulevesitulvariskien arviointikierros päättyi juuri vuoden 2018 lopussa. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle.

– Jos kunnassa havaitaan merkittäviä hulevesitulvariskialueita, tulee näistä kohteista silloin laatia tarkempia selvityksiä, tulvariskikarttoja sekä hulevesien hallintasuunnitelmia, Orkoneva kertoo.

– On tärkeää, että arviointikierros päivitetään kuuden vuoden välein, sillä maankäyttö muuttuu jatkuvasti ja rankkasateet lisääntyvät. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon ja kaupunkirakenne tiivistyy, jolloin vanhat arviot eivät enää päde, Orkoneva toteaa.

Ramboll on toteuttanut hulevesitulvariskikartoituksia muun muassa Espoon ja Porvoon kaupungeille.

Helsingissä kantakaupungissa hulevedet johdetaan vielä toistaiseksi pääosin sekaviemäriverkkoon ja sitä kautta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Suuri piikki hulevesissä voi aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistuksessa.

– Parhaillaan suunnitelmissa on Kauppatorin ja Esplanadin alueiden hulevesien eriyttäminen sekaviemäristä. Kovan rankkasateen seurauksena voi tapahtua sekaviemäriverkon ylivuotoja, jolloin verkosto ei pysty vetämään kaikkea vettä, vaan viemärivettä voi päätyä myös puhdistamattomana mereen, Orkoneva kertoo.

Kuntaliiton julkaisemaan Hulevesioppaaseen on koottu tietoa hulevesien määrään ja laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden hallinta- ja käsittelytarpeista ja menetelmistä

Mitä hulevedet ovat ja mitä haittaa niistä on?

Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Hulevedet vaikuttavat ympäristöön lähinnä kahdella eri tavalla:

  • niiden sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua ja
  • ne voivat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään (katso tarkemmin sivulta ymparisto.fi/hulevesitulvat).

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Suodatusratkaisu kasvillisuudella. Voidaan toteuttaa kiinteistön pihallekin, hulevesiä suodatetaan maakerrosten läpi maaperään. Kuva: Ramboll.

Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue

Kunnan tehtävinä on:

  • Laatia hulevesitulvariskien alustava arviointi aiemmin tehtyjen arviointien pohjalta.
  • Nimetä mahdolliset alustavan arvioinnin perusteella tunnistetut merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta ettei kunnan alueella ole näitä merkittäviä alueita.
  • Asettaa päätösehdotus julkisesti nähtäville ja tiedotettava asiasta. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa.
  • Kuntien on pitänyt toimittaa päätös ja tarvittavat tiedot oman alueen ELY-keskukseen 22.12.2018 mennessä.

Mikäli kunta nimeää merkittäviä hulevesitulvariskialueita, kunnan tulee:

  • Tehdä nimetyille alueille hulevesitulvavaara- ja tulvariskikartat 22.12.2019 mennessä.
  • Laatia nimetyille alueille hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat 22.12.2021 mennessä.

Tämä prosessi toistuu kuuden vuoden välein.

Lähde: Suomen Ympäristökeskus SYKE

Auton peseminen pihalla on usein kiellettyä!

Koska hulevesi päätyy useimmiten sellaisenaan luontoon, on tärkeää, että myrkyllisiä tai haitallisia aineita ei päästetä hulevesiviemäriin. Esimerkiksi ajoneuvon pesemisessä käytettävää pesuvettä ja sen käsittelyä säätelevät kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla määrätty, että tontilla ajoneuvoa pestäessä syntyvää jätevettä ei saa johtaa puhdistamattomana hulevesiviemäriin. Pelkällä vedellä ilman pesuaineita satunnaisesti pestäessä pesuvedet voi imeyttää omalle tontille.

Lähde: HSY

Artikkeli Hulevesitulva voi iskeä kaupungissa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Monet taloyhtiöt painiskelevat tulvivien sadevesikaivojen ja lätäköiden valtaamien pihapolkujen kanssa. Uusissa kaavoissa kaavoittaja usein kannustaa kiinteistöjä miettimään hulevesien imeyttämistä. Vanhakin taloyhtiö voi piharemontin yhteydessä miettiä, josko hulevedet ohjattaisiin pihan vihreyttä hyödyntämään. 

Suomen Kiinteistölehden maaliskuun numero ilmestyy huomenna 13.3. Siinä kerrotaan monen artikkelin voimin asiaa pihan vedenhallintajärjestelmistä ja annetaan ideoita hulevesien ottamisesta hyötykäyttöön.

Aurinkosähkö kiinnostaa yhä useampaa taloyhtiötä. Kehitystä on hidastanut lainsäädäntö, joka on tuonut omalle sähkölle siirtomaksuja ja veroja. Nyt lakia ollaan muuttamassa, kertoo Matti Vallin artikkeli. Seuraamme myös taas tamperelaista taloyhtiötä, joka on jo toista vuotta pyrkinyt kohti energiaomavaraisuutta. Ja nykyisin voi taloyhtiö jonkin verran jo varastoida energiaa, toteavat asiantuntijat Reijo Holopaisen artikkelissa.

Kuusijalkaiset ”alivuokralaiset” yleistyvät taas kodeissamme. Mitkä niistä kuuluvat taloyhtiön karkotettaviksi ja mitkä osakkaan – tästä kerromme uuden Vastuunjakotaulukon mukaisesti.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset ja ajankohtaiset aiheet löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden tuoreimmasta numerosta. Maaliskuun näköislehden voit lukea jo nyt.

Suomen Kiinteistölehden näköislehteen pääset täältä

Artikkeli Hulevesi voi olla taloyhtiön ystävä julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Lisää naisia taloyhtiöiden hallituksiin!

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Kiinteistöliitto kannustaa naisia mukaan taloyhtiöiden päätöksentekoon. Naistenpäivän tarkoitus on juhlistaa naisia ja pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon. Taloyhtiöiden hallituksissa naisia on kuitenkin edelleen selvästi miehiä vähemmän.

Kevään yhtiökokouskausi on jo käynnissä, ja yksi varsinaisen yhtiökokouksen tärkeimmistä asioista on hallituksen valitseminen. Kiinteistöliiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitukset ovat miesvaltaisia, ja naisia niissä on vain noin kolmannes.

– Naisille on tilausta taloyhtiöiden hallituksissa. Siellä heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa taloyhtiön asioiden hoitamiseen, asumisviihtyvyyteen ja omaisuuden arvoon, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Kristel Pynnönen muistuttaa kaikille taloyhtiön asioista kiinnostuneille sukupuolesta riippumatta, ettei hallitustyöskentelyyn osallistuakseen tarvitse olla kiinteistönpidon tai rakennusalan osaaja.

– Hallituksen jäsenen tärkein ominaisuus on kiinnostus omasta taloyhtiöstä. Tärkeää on tahto toimia taloyhtiön parhaaksi ja myös kiinnostus ottaa asioista selvää, Pynnönen korostaa.

Pynnösen mielestä hallituksen jäsenyyttä harkitsevat pelkäävät usein liikaa myös vastuukysymyksiä.

– Vastuuta pelätään usein aivan turhaan. Riittää, että hallituksen jäsenet toimivat huolellisesti ja pyrkivät ottamaan asioista selvää silloin, kun oma osaaminen ei riitä.

Hyvä hallitus kehittää taloyhtiön toimintaa ja tulevaisuutta sellaiseksi, että se heijastaa taloyhtiön osakkaiden tahtoa. Hyvä hallitus pyrkii myös ristiriidattomaan ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön osakkaiden, asukkaiden ja isännöitsijän kanssa.

– Erilaisista näkökulmista on ehdottomasti hyötyä taloyhtiöiden hallitustyöskentelyssä. Myös naisnäkökulman on tärkeää tulla esille taloyhtiön päätöksenteossa, ja siksi naisia on hyvä saada hallituksiin nykyistä enemmän, Kristel Pynnönen toteaa.

Lisätietoa taloyhtiöiden hallituksista

Artikkeli Lisää naisia taloyhtiöiden hallituksiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Vuoden tärkein kokous lähestyy taloyhtiöissä

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Yhtiökokous on osakkaan tärkein vaikutuskanava. Siellä tehdään päätöksiä, joilla on merkitystä asuntojen arvoon. Koska asunto on monelle suurin omaisuus, omaa osallistumisoikeuttaan kannattaa käyttää.

Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaat pääsevät vaikuttamaan asumiskustannuksiin ja saavat tietoa ja perusteluja siitä, miten omaisuutta hoidetaan. Epäselvistä asioista kannattaa rohkeasti kysyä. Kokouksessa mm. vahvistetaan tilinpäätös ja talousarvio sekä päätetään merkittävistä remonteista, hankinnoista ja yhtiövastikkeen suuruudesta.

Lisäksi taloyhtiölle valitaan hallitus. Osallistujat voivat vaikuttaa hallituksen valintaan ja varmistaa, että sopivimmat henkilöt hoitavat omaisuutta. Myös vuokralainen voidaan valita hallitukseen. Ketään ei kuitenkaan voi valita hallitukseen ilman hänen omaa suostumustaan.

Vuokralaiset saavat osallistua yhtiökokoukseen tietyin reunaehdoin: yhtiössä täytyy olla vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat ja kokouksessa täytyy käsitellä yhteisiä asioita, jotka vaikuttavat myös vuokralaisten asumiseen. Vuokralaiset saavat kokouksessa tärkeää tietoa taloyhtiön asioista ja voivat osallistua yhteiseen keskusteluun. Äänestää he eivät saa ilman osakkeenomistajan valtakirjaa.

Osakkailla ja asukkailla on oikeus ehdottaa haluamiansa asioita yhtiökokouksen käsiteltäväksi, kunhan kaksi ehtoa täyttyy: asian täytyy kuulua yhtiökokouksen päätettäväksi ja hallituksen pitää saada ehdotus tietoonsa niin ajoissa, että se ehditään mainita kokouskutsussa.

Näin valmistaudut yhtiökokoukseen

  • Tutustu kokouskutsuun ja sen mukana tuleviin liitteisiin. Jos luvut tuntuvat vaikeilta, lue toimintakertomus. Se kertoo sanallisessa muodossa taloyhtiön vuodesta.
  • Valmistele oma ehdotuksesi, jos olet eri mieltä kutsusta löytyvistä hallituksen ehdotuksista.
  • Hallituksen jäsenten valintaa kannattaa pohtia ennen yhtiökokousta yhdessä naapureiden kanssa. Voisitko ehdottaa jotakuta hallitukseen tai olisitko ehkä itse kiinnostunut hallituksen jäsenyydestä?

Näin yhtiökokous sujuu hyvin

  • Asiat käsitellään hyväksytyssä työjärjestyksessä.
  • Kerran käsiteltyihin asioihin ei palata.
  • Puheenvuorot jakaa puheenjohtaja.
  • Mieti ennen puheenvuoroasi, koskeeko asiasi koko taloyhtiötä vai voisitko selvittää sen esimerkiksi suoraan isännöinnistä tai huoltoyhtiöstä. Esimerkiksi kylmä patteri tai vuotava wc-pönttö ovat asioita, joista ilmoitetaan suoraan huoltoyhtiöön.

Lue lisää Kotitalon verkossa ja somessa sekä osallistu keskusteluun #yhtiökokous2019

Vuoden tärkein kokous edessä − näin otat yhtiökokouksen haltuun
Tilinpäätöstermejä selkokielellä
Näin päätösehdotuksia voi esittää yhtiökokoukseen
Vuokralaiset mukaan yhtiökokoukseen

Uutishuoneeseen

 

Artikkeli Vuoden tärkein kokous lähestyy taloyhtiöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Isännöintiliitto.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatiminen käyntiin – tavoitteena muuttaa rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Ympäristöministeriö käynnistää yhdessä Motiva Oy:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa uuden pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisen. Strategian laatiminen on osa viime vuonna voimaan tullutta uudistettua EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Sen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. 

Strategiatyössä luodaan yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, kartoitetaan kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä pitkälle meneviä perusparannuksia edistävät politiikat ja toimenpiteet. Strategiassa myös arvioidaan odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset.

Aiempaan peruskorjausstrategiaan verrattuna esitetään mm. mikä osuus eri rakennustyypeistä on korjattu vuonna 2020 ja laaditaan tavoitteet vanhojen rakennusten energiatehokkuudelle sekä kehitetään indikaattorit ja mittaustapa vuosille 2030, 2040, 2050. Strategiassa on huomioitava erityisesti kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia tulee toimittaa EU:lle maaliskuussa 2020.

Strategiaa työstetään helmikuussa 2019 käynnistyneessä hankkeessa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden ja muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa. Hankkeessa toteutetaan kyselyitä, haastatteluita sekä järjestetään useita työpajoja ja kuulemistilaisuuksia, joihin kutsutaan mukaan laajasti sekä kiinteistö- ja rakennusalan että mm. rahoitusalan toimijoita. Tavoitteena on saada laajasti esiin korjausrakentamiseen liittyvät eri näkökulmat, menetelmät ja tavat sekä tarpeet, jotta strategia mahdollisimman hyvin palvelee Suomen tarpeita vastaten samalla direktiivin vaatimuksiin.

Keväällä 2019 järjestetään yhteensä neljä työpajaa. Ensimmäinen työpaja järjestetään 1.4.2019, ja sen aiheena on korjausrakentamisen rahoitus. Muut kevään työpajat järjestetään toukokuun aikana Tampereella, Kuopiossa ja Helsingissä. Helsingissä aiheena on korjausrakentamisen neuvonta. Syksyllä 2019 järjestetään yksi työpaja Oulussa ja kaksi Helsingissä sekä alkuvuonna 2020 laaja kuulemistilaisuus Helsingissä. Työpajoista ja muista tilaisuuksista löytyy tietoa verkkosivuilta motiva.fi/remppa.

Artikkeli Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatiminen käyntiin – tavoitteena muuttaa rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Asuntomarkkinoilla saatiin viime vuonna esimakua hintojen alamäestä, sillä joka toisen asunnon arvo laski eli puolitoista miljoonaa asuntoa menetti arvoaan. Asuntojen hinnat laskivat peräti 15 maakunnassa, ja vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pääsivät plussalle kasvukolmikon Helsinki–Tampere–Turku ansiosta.

– Vuoden 2018 aikana väki väheni 247 kunnassa ja selvää kasvua nähtiin vain 27 kaupungissa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Hypon arvion mukaan koko maan tasolla asuntojen hintojen nousu pysähtyy tänä vuonna ja kääntyy 0,5 prosentin laskuun vuonna 2020. Pääkaupunkiseutu jatkaa omassa sarjassaan, sillä Helsingin seudulla hinnat nousevat edelleen: hintaennuste tälle vuodelle 2,0 prosenttia ja 1,5 prosenttia ensi vuodelle.

Asuntomarkkinakatsaus pähkinänkuoressa

  1. Suurkaupungistumisen aika näkyy asuntomarkkinoilla – erot alueiden välillä repeävät
  2. Asuntojen hinnat kääntyvät laskuun, vain kasvukeskukset pysyvät plussalla
  3. Asuntokaupoilla ostajan markkinat ja tinkivaraa riittää
  4. Hypo-indeksi paljastaa: kysyntää koko kasvukolmiossa, hinnat jatkavat nousuaan
  5. Korot pysyvät pohjilla odotettua pidempään euroalueen talouskasvun tökkiessä

Lue Hypon asuntomarkkinakatsaus täältä

Artikkeli Joka toisen asunnon arvo laski viime vuonna julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Milloin tarvitaan määräenemmistöpäätös?

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Yhtiökokouskausi on pian käsillä. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään pääsääntöisesti enemmistöpäätöksinä. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Mutta milloin tarvitaankin määräenemmistöpäätös?

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 27 §:ssä on säädetty tilanteista, joissa yhtiökokouksen päätökset on tehtävä 2/3:n määräenemmistöllä, jollei muualla asunto-osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Kun päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.  Määräenemmistön tulee täyttyä sekä annettujen äänien että kokouksessa edustettujen osakkeiden osalta. Enemmistön laskeminen sekä annetuista äänistä että kokouksessa edustetuista osakkeista tarkoittaa sitä, että äänestyksessä passiivisina pysyvät osakkaat vaikuttavat käsiteltävän asian lopputulokseen pelkällä läsnäolollaan. Esimerkiksi esteellisen osakkaan osakkeet lasketaan kokouksessa edustettuihin osakkeisiin, vaikka esteellinen osakas ei voi osakkeillaan äänestää.

Määräenemmistöpäätöksentekoa koskevia säännöksiä ei voida lieventää yhtiöjärjestysmääräyksellä. Sen sijaan tiukempia vaatimuksia päätöksenteolle voidaan yhtiöjärjestyksessä asettaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on tehtävä 3/4:n määräenemmistöllä. Tällöin tiukentavia määräyksiä on noudatettava.

Määräenemmistöpäätös tarvitaan mm. seuraavissa tilanteissa:

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta on lähtökohtaisesti tehtävä 2/3 määräenemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä tiukemmin. Jos yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölakia tiukempi määräys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, tulee tätä määräystä noudattaa. Joissain tilanteissa yhtiöjärjestyksen muuttaminen saattaa määräenemmistön lisäksi vaatia osakkaiden suostumuksia. Osakkaiden suostumus tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yhtiöjärjestykseen lisätään lunastuslauseke.

Tasajako

Päätös kustannusten tasajaosta yhtiön suorittamasta kunnossapitotyöstä tai uudistuksesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä. Kustannukset voidaan jakaa osakkaiden kesken tasan silloin, jos kunnossapitotyö tai uudistus kohdistuu osakehuoneistoon, siitä aiheutuva hyöty ja kustannus on jokaiselle huoneistolle yhtä suuri ja tasajakoa on kannattanut yhtiökokouksessa 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Tasajako soveltuu esimerkiksi tilanteeseen, jossa jokaiseen huoneistoon päätetään uusia yksi ulko-ovi.

Suunnattu osakeanti

Osakeannilla tarkoitetaan sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti voi tulla ajankohtaiseksi asunto-osakeyhtiössä esimerkiksi silloin, kun yhtiö haluaa myydä hallinnassaan olevan talonmiehen asunnon putkiremontin rahoittamiseksi. Jos talonmiehen asunto aiotaan myydä, se on ensin muutettava osakkeiksi. Asunto-osakeyhtiössä osakeannit on käytännössä toteutettava suunnattuina. Suunnatusta osakeannista päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä.

Suunnattu omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen

Asunto-osakeyhtiö voi hankkia tai lunastaa omia osakkeitaan, jos osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen liittyy yhtiön kiinteistön ylläpitämiseen. Yhtiö voi tietyin edellytyksin päättää esim. autopaikkaosakkeen lunastamisesta autopaikkaosakkeen siirtyessä yhtiön ulkopuoliselle. Päätös omien osakkeiden hankkimisesta tai lunastamisesta on tehtävä 2/3 määräenemmistöllä.

Artikkeli Milloin tarvitaan määräenemmistöpäätös? julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Isoja eroja alkusammutusvälineiden tehossa – vaahtosammutin toimi parhaiten

pro-isannointi-logo
isannointi-palvelut-small

Isännöinti

Isännöintiä yli 30 vuoden kokemuksella! Pyydä tarjous palveluistamme tästä.
palvelut-asukkaille-small

Asukkaille

Täältä löydät lomakkeet, ilmoitukset sekä asiakirjat asukkaille.
Kirjaudu taloyhtio.info palveluun

Kirjaudu taloyhtiösivuille

Kirjaudu taloyhtio.info palveluun tästä.

Tukes vertaili seitsemän alkusammutusvälineen sammutustehoa sammuttamalla niillä kolmea eri testipaloa. Tuotteiden sammutustehossa todettiin suuria eroja. Vertailussa vaahtosammutin osoittautui sammutusteholtaan parhaaksi. Onnistuneella alkusammutuksella voidaan välttää merkittävästi henkilö- ja omaisuusvahinkoja.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn perusteella onnistuneella alkusammutuksella estettiin viime vuonna 18 henkilön vakavat henkilövahingot sekä 85 miljoonan euron omaisuusvahingot. Oleellista alkusammutuksessa on välttää savun hengittämistä, tehdä palavat sähkölaitteet virrattomiksi sekä aloittaa sammutus riittävän kaukaa. Ruokaöljypaloissa rasvan lämmitys pitää lisäksi katkaista ja mahdollisuuksien mukaan siirtää kattila tai pannu pois liedeltä.

Testipaloina kahvinkeittimen, ruokaöljyn ja puukasan palot

Pelastusopistolla tehtyjen testien tarkoituksena oli vertailla alkusammutusvälineiden sammutuskykyä. Testipaloiksi valittiin kolme erilaista paloa: sähkölaitepalo kahvinkeittimellä, rasvapalo 1 litralla ruokaöljyä sekä puukasan palo.

Sammuttimiksi valittiin pieni NordSafe-spraysammutin, nestemäinen Jalo Phoenix spraysammutin, kaliumpohjainen MAUS Xtin Klein-sammutin, kaksi käsisammutinta (vaahtosammutin PaloSafe 2 l ja jauhesammutin DunWore 2 kg), FireTech 120 x 180 cm sammutuspeite sekä vesikattila. Vettä ja jauhesammutinta ei käytetty lainkaan rasvapaloon.

Testeissä mukana olleista tuotteista käsisammuttimille ja sammutuspeitteille on olemassa tarkat sammutuskyky- ym. vaatimukset. Sen sijaan muiden alkusammutusvälineiden vaatimukset ovat hyvin yleisluontoisia. Kyseessä ei ollut markkinavalvontahanke, joten tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ei tutkittu eikä testejä tehty standardien mukaisesti. Testien tuloksena ei myöskään poistettu tuotteita markkinoilta.

Vaahtosammutin sammuttaa parhaiten

Tehokkain alkusammutusväline oli kahden litran vaahtosammutin, joka sammutti kaikki palot pienellä määrällä sammutetta. Myös kahden kilon jauhesammutin oli tehokas, mutta jauhesammuttimen jauhe aiheuttaa merkittävät jälkisiivouskulut. Jauhe leviää ympäristöön ja ajan kanssa voi johtaa erityisesti sähkölaitteiden vikaantumiseen. Jauhesammutinta ei myöskään käytetty lainkaan ruokaöljypalossa, koska jauhemainen sammute ei juuri lainkaan viilennä palavaa ruokaöljyä, joten öljy syttyy uudelleen liekkipalon hetkellisestä sammumisesta huolimatta.

NordSafe-spraysammuttimen teho ei riittänyt sammuttamaan puukalikkakasaa. Sen sijaan toinen pienistä sammuttimista, Jalo Phoenix -spray, sammutti myös puukasan, mutta koko sammutusaine piti tehokkaasti levittää palaville pinnoille. Sammutuspeite kykeni rajoittamaan tehokkaasti kaikkia paloja. Vesikattila, jossa oli noin litra vettä, oli erittäin tehokas alkusammutusväline, mutta pientä määrää vettä ei pidä käyttää rasvapalon sammuttamiseen.

MAUS-sammutin oli kokeilluista sammutusvälineistä heikoin. MAUS-sammuttimen sammutusteho perustuu hienojakoiseen jauheeseen. Avoimessa tilassa sammuttava aine leviää tilaan, jolloin sammutusteho kärsii. MAUS-sammuttimen käyttökohteita voivat olla pienet suljetut tilat, mutta se ei sovellu kodin alkusammutusvälineeksi.

– Vertailun perusteella suosittelisin lämpimiin sisätiloihin ja koteihin vaahtosammutinta. Niitä löytyy nykyään markkinoilta useita merkkejä eikä hintakaan ole enää este, toteaa ylitarkastaja Karoliina Meurman.

Jauhesammutin soveltuu tiloihin, joissa on riski jäätymiselle tai joissa palotila on sokkeloinen.

Artikkeli Isoja eroja alkusammutusvälineiden tehossa – vaahtosammutin toimi parhaiten julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Uutiset ja tiedotteet


Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskysely: Kolmannes taloyhtiöistä velattomia

huhtikuu 11, 2019

Taloyhtiöiden velkamäärä vaikuttaa Kiinteistöliiton tekemän talous- ja rahoituskyselyn perusteella maltilliselta. Helmikuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli 3000 taloyhtiöitä, joista noin kahdella kolmesta velkaa ei ollut lainkaan tai sitä oli alle 100 […]

Lue lisää

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus

huhtikuu 9, 2019

Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus ja vaihtaminen kuuluvat asukkaan vastuulle. Puhaltimella varustettu- tai ilmaa kierrättävä liesituuletin ovat kokonaisuudessaan osakkaan vastuulla. Liesituuletin ei ole osa koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Osakas ei saa omin luvin liittää […]

Lue lisää

Seitsemän seikkaa vastuunjaosta

huhtikuu 9, 2019

Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty. 1. Osakehuoneiston kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaissa Laissa vastuunjaosta […]

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta poikkeaminen

huhtikuu 9, 2019

Asunto-osakeyhtiölaki sisältää säännökset yhtiön ja osakkeenomistajan välisestä kunnossapitovastuunjaosta. Asunto-osakeyhtiölain mukaan lain säännöksiä sovelletaan, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeaminen on mahdollista yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään yhtiökokouksessa. […]

Lue lisää

Varmista talkooväen vakuutusturva!

huhtikuu 8, 2019

Kevät on taloyhtiöissä talkoiden aikaa. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkoot onnistuvat toivotulla tavalla, ja talkooväen käytössä on esimerkiksi tarvittavat työvälineet. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että talkooväki on […]

Lue lisää