Isoja eroja alkusammutusvälineiden tehossa – vaahtosammutin toimi parhaiten

Tukes vertaili seitsemän alkusammutusvälineen sammutustehoa sammuttamalla niillä kolmea eri testipaloa. Tuotteiden sammutustehossa todettiin suuria eroja. Vertailussa vaahtosammutin osoittautui sammutusteholtaan parhaaksi. Onnistuneella alkusammutuksella voidaan välttää merkittävästi henkilö- ja omaisuusvahinkoja.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn perusteella onnistuneella alkusammutuksella estettiin viime vuonna 18 henkilön vakavat henkilövahingot sekä 85 miljoonan euron omaisuusvahingot. Oleellista alkusammutuksessa on välttää savun hengittämistä, tehdä palavat sähkölaitteet virrattomiksi sekä aloittaa sammutus riittävän kaukaa. Ruokaöljypaloissa rasvan lämmitys pitää lisäksi katkaista ja mahdollisuuksien mukaan siirtää kattila tai pannu pois liedeltä.

Testipaloina kahvinkeittimen, ruokaöljyn ja puukasan palot

Pelastusopistolla tehtyjen testien tarkoituksena oli vertailla alkusammutusvälineiden sammutuskykyä. Testipaloiksi valittiin kolme erilaista paloa: sähkölaitepalo kahvinkeittimellä, rasvapalo 1 litralla ruokaöljyä sekä puukasan palo.

Sammuttimiksi valittiin pieni NordSafe-spraysammutin, nestemäinen Jalo Phoenix spraysammutin, kaliumpohjainen MAUS Xtin Klein-sammutin, kaksi käsisammutinta (vaahtosammutin PaloSafe 2 l ja jauhesammutin DunWore 2 kg), FireTech 120 x 180 cm sammutuspeite sekä vesikattila. Vettä ja jauhesammutinta ei käytetty lainkaan rasvapaloon.

Testeissä mukana olleista tuotteista käsisammuttimille ja sammutuspeitteille on olemassa tarkat sammutuskyky- ym. vaatimukset. Sen sijaan muiden alkusammutusvälineiden vaatimukset ovat hyvin yleisluontoisia. Kyseessä ei ollut markkinavalvontahanke, joten tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ei tutkittu eikä testejä tehty standardien mukaisesti. Testien tuloksena ei myöskään poistettu tuotteita markkinoilta.

Vaahtosammutin sammuttaa parhaiten

Tehokkain alkusammutusväline oli kahden litran vaahtosammutin, joka sammutti kaikki palot pienellä määrällä sammutetta. Myös kahden kilon jauhesammutin oli tehokas, mutta jauhesammuttimen jauhe aiheuttaa merkittävät jälkisiivouskulut. Jauhe leviää ympäristöön ja ajan kanssa voi johtaa erityisesti sähkölaitteiden vikaantumiseen. Jauhesammutinta ei myöskään käytetty lainkaan ruokaöljypalossa, koska jauhemainen sammute ei juuri lainkaan viilennä palavaa ruokaöljyä, joten öljy syttyy uudelleen liekkipalon hetkellisestä sammumisesta huolimatta.

NordSafe-spraysammuttimen teho ei riittänyt sammuttamaan puukalikkakasaa. Sen sijaan toinen pienistä sammuttimista, Jalo Phoenix -spray, sammutti myös puukasan, mutta koko sammutusaine piti tehokkaasti levittää palaville pinnoille. Sammutuspeite kykeni rajoittamaan tehokkaasti kaikkia paloja. Vesikattila, jossa oli noin litra vettä, oli erittäin tehokas alkusammutusväline, mutta pientä määrää vettä ei pidä käyttää rasvapalon sammuttamiseen.

MAUS-sammutin oli kokeilluista sammutusvälineistä heikoin. MAUS-sammuttimen sammutusteho perustuu hienojakoiseen jauheeseen. Avoimessa tilassa sammuttava aine leviää tilaan, jolloin sammutusteho kärsii. MAUS-sammuttimen käyttökohteita voivat olla pienet suljetut tilat, mutta se ei sovellu kodin alkusammutusvälineeksi.

– Vertailun perusteella suosittelisin lämpimiin sisätiloihin ja koteihin vaahtosammutinta. Niitä löytyy nykyään markkinoilta useita merkkejä eikä hintakaan ole enää este, toteaa ylitarkastaja Karoliina Meurman.

Jauhesammutin soveltuu tiloihin, joissa on riski jäätymiselle tai joissa palotila on sokkeloinen.

Artikkeli Isoja eroja alkusammutusvälineiden tehossa – vaahtosammutin toimi parhaiten julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Jatkossa taloyhtiö puhdistaa hajulukkosi

Taloyhtiön kunnossapitovastuiden tulkintoihin on tullut muutoksia. Keskeisimmät muutokset koskevat ilmanvaihdon suodattimia ja pesualtaiden hajulukkoja. Näiden osalta vastuuta on siirretty yhtiölle.

– Vastuunjakotaulukot on uusittu, koska Kiinteistöliitto on halunnut laajentaa Vastuunjakotaulukkoa kattamaan tuoretta teknistä kehitystä rakennuskannassamme. Samassa yhteydessä on ollut järkevä tehdä tiettyjen kunnossapitovastuiden osalta tarkastuksia. Lisäksi Vastuunjakotaulukkoon on lisätty tuhoeläimet ja niiden hävittämisvastuut, kertoo Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

Ilmanvaihdon suodattimien vaihtaminen yhtiön toimesta on järkevää, koska ilmanvaihtojärjestelmä on yhtiön vastuulla oleva perusjärjestelmä, joka ei täysin toimi, mikäli suodattimet ovat likaisia.

– Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olennaisesti asumisterveysolosuhteisiin. Mikäli vaihtaminen jätetään osakkaiden vastuulle, vaihto saattaa jäädä tekemättä, koska monet osakkaat tai heidän vuokralaisensa eivät käytännössä osaa tai viitsi vaihtaa suodattimia itse, Hupli toteaa.

Ohjeistusta osakkaille ja asukkaille

Vastuunjakotaulukot sisältävät myös käytännön ohjeistusta osakkaille tiettyjen huoneiston hoitotoimien suorittamisesta.

– Esimerkiksi  jos lavuaari vetää heikosti, osakkaan kannattaa esitoimena yrittää puhdistaa hajulukko viemärinavausaineella, ja ellei tässä onnistuta, kutsua huoltoyhtiö avaamaan tukos, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies, VT Mia Pujals.

Hajulukon puhdistamisvastuun siirtäminen yhtiölle on järkevää seuraavista syistä: Lavuaarin tukkeutuminen johtaa pahimmassa tapauksessa ylivuotoon ja vesivahinkoon. Hajulukon puhdistaminen aika ajoin on siksi tärkeää.

– Toimenpide on, hajulukon mallista riippuen, monille asukkaille hankala ja työkaluja vaativa, jolloin puhdistaminen saattaa jäädä tekemättä. Myös virheellisesti takaisin paikoilleen kootun hajulukon tiivisteet ja liitännät voivat jäädä vuotamaan, mikä myös johtaa vesivahinkoon. Näiden riskien torjumiseksi on perusteltua, että yhtiö huolehtii myös hajulukon puhdistamisesta osana yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvaa vesi- ja viemärijohtojärjestelmää, Pujals huomauttaa.

Myös tuhoeläimet otettu nyt huomioon Taloyhtiön vastuunjakotaulukoissa

Erilaiset tuhoeläimet, kuten vaikkapa luteet, ovat lisääntyneet suomalaisessa rakennuskannassa. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisesti säädetty tuholaisten torjuntaan liittyvistä vastuista. Taloyhtiön vastuunjakotaulukoissa on nyt otettu kantaa vastuuseen tuholaisten torjunnasta.

Asukkaat ja osakkaat eivät tiedä kunnossapitovastuitaan

Kunnossapitovastuut aiheuttavat taloyhtiöissä paljon väärinkäsityksiä ja riitoja, joiden selvittely työllistää hallitusta ja isännöitsijää.

– Monet osakkaat eivät yksinkertaisesti tiedä omaa vastuutaan huoneiston kunnossapidosta, koska he eivät ole saaneet viestiä tai ovat sen unohtaneet, sanoo liiketoimintajohtaja Maria Kangasluoma Kiinteistöalan Kustannus Oy:stä.

Tutustu uusiin Taloyhtiön vastuunjakotaulukoihin ja ennakkotilaa ne Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta.

Artikkeli Jatkossa taloyhtiö puhdistaa hajulukkosi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Taloyhtiöt haluavat kierrättää nykyistä enemmän – tietoa kierrätyksestä kaivataan lisää

Yli puolet taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä kertoo lisänneensä jätteiden kierrätystä viime vuonna. Joka kolmas arvioi, että jätteiden lajittelu lisääntyy tänä vuonna entisestään. Kiinteistöliitto toteutti vuodenvaihteessa jäsentaloyhtiöilleen jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvän kyselyn, johon vastasi lähes 5000 taloyhtiöiden edustajaa.

Muovipakkauksia kierrättää 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä. Pääkaupunkiseudulla osuus on muuta maata suurempi, 56 prosenttia. Kartonkipakkaukset lajitellaan jo 83 prosentissa taloyhtiöistä. Kaikkein säntillisimmin koko maassa lajitellaan keräyspaperia, jota kerää 95 prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Lähes yhtä moni, 93 prosenttia taloyhtiöistä, lajittelee biojätteen.

– Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Välinpitämättömyys kierrätyksen ja lajittelun jarruna

Kolme neljästä kyselyn vastaajasta arvioi, että lajittelun ja kierrätyksen esteenä on kansalaisten välinpitämättömyys. Miltei kolmannes vastaajista katsoi, että kulutustavarat on valmistettu liian lyhytkestoisiksi. Miltei neljännes vastaajista katsoi, että tiedonpuute jätehuollon tavoitteista ja merkityksestä on esteenä lajittelulle ja kierrätykselle.

Yhtiötasolla 55 prosenttia vastaajista arvioi asukkaiden välinpitämättömyyden olevan haasteena kierrätyksen lisäämisessä. Pienissä yhtiöissä tämän ei uskota olevan läheskään yhtä usein haasteena. Huono lajitteluaktiivisuus nähtiin syyksi noin 38 prosentissa vastauksia ja jätekeräystilojen pienuus noin kolmanneksessa vastauksia. Odotuksien mukaista on se, että pienten yhtiöiden tapauksessa hieman runsaat puolet näki tilojen pienuuden olevan haaste.

Muovin keräyksellä nähdään mahdollisuuksia

Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä.

Myös pienissä yhtiöissä muovipakkausten nykyistä suurempaan keräyspotentiaaliin uskotaan, sillä miltei puolet enintään kymmenen huoneiston taloyhtiöistä uskoi, että muovijakeen keräystä voi lisätä. Metallin, lasin ja pakkauskartongin kierrätystä uskoi pystyvänsä lisäämään 20-25 prosenttia pienten yhtiöiden edustajista. Kaikista vastaajista hieman runsas viidennes kertoi, ettei osaa sanoa, mitä jätejaetta heidän yhtiössä voitaisiin kerätä lisää.

Lisää lajitteluohjeita myös jätteiden keräystiloihin

Kyselyn vastaajat saivat sanallisesti kertoa, millaisia tiedontarpeita he näkevät lajittelun ja kierrätyksen edistämisessä. Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin.

– Tietoa tarvitaan lajittelun onnistumisen ja motivaation lisäämisen kannalta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon käytännön organisoimisesta, Kero sanoo

Jukka Kero muistuttaa, että Suomen noin 90 000:stä taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään 10 huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Pienissä taloyhtiöissä hallinto on hyvin ohutta, mikä asettaa haasteita myös jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

– Jätehuollon viestinnässä ei enää riitä pelkästään suomen ja ruotsin kieli. Viestinnän tulee kattaa nettiviestinnän ohella monipuolisesti esimerkiksi printtimedia. Asukkaiden saatavilla tulee olla konkreettisia lajitteluohjeita ja koulutusaineistoa. Tietoa on löydyttävä myös sosiaalisen median kanavista, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton kyselyn perusteella taloyhtiöissä nähdään erityisenä haasteena vuokralaisten ja liikehuoneistojen jätehuollon sovittaminen muun taloyhtiön ja sen osakkaiden velvoitteisiin sekä käytäntöihin.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksille kohdistettu kyselyn toteutettiin joulu-tammikuussa. Kyselyyn vastasi nettilomakkeelle 4798 vastaajaa kaikkialta Suomessa ja kaiken kokoisista taloyhtiöistä. Pieni osa vastaajista tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Vastaajien taloyhtiöissä isojen yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko taloyhtiökannassa.

Tutustu kyselyn yhteenvetoon täällä

Artikkeli Taloyhtiöt haluavat kierrättää nykyistä enemmän – tietoa kierrätyksestä kaivataan lisää julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia

Tulvien on arvioitu Suomessa lisääntyvän ilmastomuutoksen myötä. Merenpinnan ennakoidaan nousevan ja vesistöjen talvi- ja syystulvien yleistyvän. Tällä hetkellä Suomessa on 22 maa- ja metsätalousministeriön nimeämää merkittävää tulvariskialuetta, joihin Kymijoen alaosa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoalue kuuluvat. Tälle alueelle toteutettiin Rambollin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä tulvasuojelun viestintähanke.

Merenranta-alueilla myrskyt voivat yhdessä muiden vedenkorkeutta nostavien tekijöiden kanssa aiheuttaa merivesitulvia. Tärkeimmät merenpinnan nousuun vaikuttavat tekijät Itämerellä ovat vesimäärä koko Itämeren altaassa, virtaus Tanskan salmien läpi, tuuli, ilmanpaine sekä merijään kattavuus.

Merivesitulvat ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia: muutamista tunneista noin vuorokauteen. Tulvan aikana merivettä voi kulkeutua kauas normaalista rantaviivasta alavien alueiden sekä hulevesiviemäreiden kautta. Tämän lisäksi merivesitulvien voidaan tulevaisuudessa olettaa kasvavan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Asuinkiinteistöjen tulisi varautua tulviin

Taloyhtiöiden tulisi varautua tulviin, jotka saattavat ilmastonmuutoksen myötä lisääntyä ja ulottua myös alueille, joissa niitä ei aiemmin ole ilmennyt. Tulvatietoisuutta ja kiinteistöjen suojauksen ohjausta ja neuvontaa onkin lisätty ELY-keskusten toimesta. Yhtenä syynä tähän on se, että Valtio lopetti tulvavahinkojen korvaamisen.

– Korvauksia voi saada kiinteistö- ja kotivakuutuksista oman vakuutusyhtiön korvausehtojen mukaisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että vakuutus ei koskaan korvaa vahinkoja kokonaisuudessaan. Siksi tulviin kannattaakin varautua, jo pienillä toimenpiteillä voidaan parantaa tulvariskien hallintaa. Tulvan ollessa päällä apua voi olla hankala saada, joten varautuminen on erittäin arvokasta, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

– Oman kiinteistön tulvavakuutuksen tilanteen tarkistaminen on äärimmäisen tärkeää. Myös viemäreiden ja hulevesijärjestelmien kunto tulisi tarkistaa ja huolehtia niiden saneerauksesta. Ongelmiin kannattaa reagoida ajoissa, kehottaa hulevesien hallinnan ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ryhmäpäällikkö Anni Orkoneva Rambollilta.

Pelastussuunnitelmissa tulvat olisi hyvä ottaa huomioon turvallisuusriskinä. Jokaisen asuinkiinteistön omistajan ja asukkaan olisi hyvä pohtia ennakolta, miten parhaiten voisi suojata kotinsa ja irtaimistonsa mahdollisen tulvan uhatessa. Tulvavahingoista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset voivat helposti nousta kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin.

– Riskit tulisi käydä yhteisesti läpi ja harjoitella, miten toimitaan tulvatilanteessa, Orkoneva sanoo.

Tulvia voi olla vaikea ennustaa

Tulvat käyttäytyvät arvaamattomasti, joten tulva-alueen riskialueen kartoittaminen voi olla hankalaa.

– Hyydepadot nostavat veden korkeutta arvaamattomasti, joten jokialueilla tulvan ennustaminen on hankalampaa kuin merialueilla, Höytämö kertoo.

– Valuma-aluelähtöisesti kun katsotaan niin alajuoksulla ovat pahimmat ja haastavimmat ongelmat, Orkoneva toteaa.

Vuonna 2005 Haminan rannikkoalueella nousi meritulva, joka muistetaan vieläkin.

– Sen jälkeen tietoisuus tulvista kasvoi ja tulviin alettiin omatoimisesti varautua, Höytämö huomauttaa.

Harvinaisen suurien tulvien esiintymiseen voi mennä sukupolvikin.

– Tulvan toteutumisen mahdollisuus on toisaalta varsin harvinainen, mutta toisaalta se voi toteutua milloin vain. Esimerkiksi 1 % toteutumistodennäköisyys on jo varsin suuri, vaikka aivan sellaista tulvaa ei ole 1920-luvulta alkaneen meriveden korkeusmittauksen aikana Haminassa toteutunutkaan. Vuonna 2005 oli mittaushistorian korkein tulva, joka vastasi noin 2 % todennäköisyydellä toteutuvaa tulvaa. Ero 2 %:n tulvan ja 1 %:n tulvan välillä on rannikolla vain 20 cm. Ja 0,4 %:n tulvaan (2 %-> 0,4 %) eroa on noin 40 cm. Se ei ole kovinkaan paljon, Höytämö havainnollistaa.

– Siksi esimerkiksi kaavoituksessa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet, Höytämö vielä muistuttaa.

– Potentiaalisten vesistö- ja rannikkoalueiden tulvariskien kartoitus ja hallintatoimien suunnittelu kuuluu ELY-keskusten vastuulle, kun taas hulevesitulvista vastaa kunta. Hallintatoimien suunnittelu on jatkuva prosessi. Mahdolliselle tulvariskialueelle suunniteltaessa tai rakennettaessa on tiedostettava riskit, Orkoneva huomauttaa.

– Turvallisia rakentamiskorkeuksia tulee noudattaa ja maanpinnanmuotoilulla sekä tulvareiteillä tulee ohjata tulva- ja hulevedet kiinteistöstä poispäin. Myös tonttiviemäreiden liitoskorkoja suunniteltaessa tulee noudattaa vesilaitoksen ohjeistusta, Orkoneva jatkaa.

Maaliskuun Suomen Kiinteistölehdessä kerromme enemmän hulevesitulvista ja hulevesien käsittelystä.

 

Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan.

Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja johtaminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta.

  • Tulvantorjuntatilanteen yleisjohto jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia sekä kokonaiskuvan muodostaminen.
  • Kokonaiskuvan perusteella tehtävät alueiden ja yksittäisten tärkeiden kohteiden suojaaminen (esim. tulvaseinäkkeet, hiekkasäkit, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko).
  • Yksityiseen omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä määrääminen (esimerkiksi teiden tai penkereiden katkaisut).

ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta.

  • Vesitilanteen seuranta ja tulvauhasta tiedottaminen
  • Ennakkotorjuntatoimenpiteet (esim. jäänsahaus, hiekoitukset, säännöstelyn ohjaus)
  • Asiantuntija-avun antaminen pelastusviranomaiselle/omaisuuttaan suojaaville yhteisöille tai yksityisille seuraavissa tulvantorjuntatöissä: jääpatojen purku, väliaikaisten penkereiden ja patojen teko ja vesien johtaminen tilapäisille alueille ja uomiin.

Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteita ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa.

  • Kunnan rakenteiden (esim. vesihuolto, terveyskeskukset, koulut, päiväkodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleminen.
  • evakuoinnin toteutus ja hätämajoituksen järjestäminen.
  • Työvoiman ja kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön.

Lähde: Tulviin voi varautua ennalta -esite, Suomen ympäristökeskus, Lapin ELY-keskus, Lapin pelastuslaitos, Rovaniemen kaupunki.

Vinkkejä kodin ja omaisuuden suojaamiseen

  • Selvittäkää ja suunnitelkaa:
    • miten voitte estää tulvan paikallisella tulvapenkereellä.
    • miten voitte tukkia viemärit, salaojat ja rumpuaukot niin, ettei tulvavesi pääse niiden kautta asuntoon tai tontille.
    • miten katkaisette sähkövirran rakennuksesta.
    • mitkä sähkölaitteet ovat tulvavaarassa ja miten ne on suojattava.
    • missä sijaitsevat vesi-, viemäri- ja maakaasulinjan sulut ja miten nämä sulut toimivat.
    • mihin voitte tarvittaessa siirtää arvokasta omaisuutta suojaan.
    • varmistakaa viemärien kunto ja harkitkaa takaiskuventtiiliin asentamista viemäreihin, jotta tulvavesi ei pääse viemärien kautta rakennukseen.

  • Harkitkaa seuraavia hankintoja:
    • pumppu tai mahdollisuus sellaisen käyttämiseen, jotta voitte tarvittaessa pumpata vettä suojapenkereen sisäpuolelta tai talonne kellarista
    • hiekkaa, säkkejä, muovia ja muuta rakennusmateriaalia penkereen rakentamiseksi tai talon seinän alaosan suojaamiseksi muovilla.
    • muovia lattiakaivojen peittämiseen sekä riittävästi painoja niiden päälle.
    • elintarvikkeita, juomavettä, ensiaputarvikkeita, pattereilla toimiva radio, taskulamppu, varaparistoja, kumisaappaat ja vedenpitäviä säkkejä.

Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Ramboll.

Lisätietoa:

Juttua muokattu 26.2.2019 klo 13:42:

Korjattu tieto tulva-alueiden oikeaksi määräksi 22.

Artikkeli Ilmastonmuutos tuo lisää tulvia julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Miten toimit tulipalon sattuessa? – Pelastusturvallisuutta kannattaa harjoitella

Lähes viikoittain syttyy tuhoisa rakennuspalo, missä menetetään myös ihmishenkiä. Turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua, vaan oman taloyhtiön paloturvallisuutta tulisi miettiä ja tilanteita harjoitella etukäteen.

Mitä teet kun kotona palaa? Tai kun naapuriasunnossa palaa? Entä onko poistumisreitit vapaina ja merkitty asianmukaisesti? Eihän porrashuoneessa säilytetä tavaraa eikä kynnysmattoja ole huoneistojen ulkopuolella?

Näitä asioita kannattaa miettiä ja vilkaista vähän ympärilleen omassa taloyhtiössä. Pelastussuunnitelma on pakollinen vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksissa. Pelastussuunnitelmissa on pohdittu erilaisia vaaranpaikkoja ja riskejä omassa taloyhtiössä. Siksi ne tehdään kohdekohtaisesti.

– Valitettavan harva asukas siihen kuitenkaan tutustuu, kertoo Helsingin Pelastusliiton kouluttaja Tomi Helasuo.

Monikulttuurisuus ja iäkkäät asukkaat asettavat myös haasteita.

– Taloyhtiöissä olisi hyvä pohtia pelastussuunnitelman toteuttamista kuvallisen viestinnän avulla. Tärkeää olisi myös tuoda esiin se tieto, mikä on asukkaalle olennaista, Helasuo toteaa.

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen omistaja ja se olisi hyvä toteuttaa yhteistyössä kiinteistön asukkaiden ja mahdollisten toiminnanharjoittajien kanssa.

– Taloyhtiön pelastussuunnitelma – mikä on taloturvallisuuden kivijalka – on valitettavan usein jätetty yhtiön hallituksen mappeihin päivittämättä ja niiden viestiminen asukkaille on unohtunut. Pelastussuunnitelman laatiminen on voitu antaa ulkopuolisen toimijan tehtäväksi, eikä sen sisältöönkään ole hallitus juuri paneutunut. Paras tapa hoitaa taloyhtiön turvallisuusasioita on nimetä taloyhtiön asukkaista turvallisuusvastaava, joka kouluttautuu tehtävään ja huolehtii sen jälkeen asuinkiinteistön turvallisuudesta. Hyvin hoidetut turvallisuusasiat ovat myös tärkeä osa asumisviihtyvyyttä. Se lisää myös muiden kiinnostusta taloyhtiötä kohtaan ja nostaa asuntojen arvoa, toteaa Helsingin Pelastusliitto ry HELPE:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

– Olisi hyvä, että taloyhtiöstä osallistuttaisiin suunnitelman tekoon myös silloin, kun käytetään konsulttia suunnitelman laatimiseen, Helasuo sanoo.

Pelastussuunnitelmaan olisi hyvä liittää turvallisuuskävely, missä käydään asukkaiden kanssa läpi poistumistiet ja kokoontumispaikat. Samalla olisi hyvä kirjata ylös myös huomatut puutteet ja huomiot.

– Turvallisuuskävely olisi hyvä toteuttaa eri vuodenaikoina, sillä talvella on otettava huomioon eri asioita kuin kesällä, Helasuo muistuttaa.

Pelastussuunnitelman laatimiseen saa maksutonta apua Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin nettisivuilta, josta on saatavilla myös turvallisuuskävelyn tarkastuslista. HELPE järjestää koulutusta myös pelastussuunnitelman laatimiseen ja turvallisuuskävelyjen tekemiseen.

Mikäli kotona syttyy rasvapalo, on sen oikein sammuttaminen tärkeää. Palo tulee tukahduttaa, vedestä palo vain saa lisää voimaa.

Koulutusta taloyhtiön vastuuhenkilöille

Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutus on suunnattu asuinkiinteistöjen turvallisuustiimien ja hallitusten jäsenille sekä isännöitsijöille. Se soveltuu myös kiinteistönhoidosta vastaaville sekä asumisen ja arjen turvallisuudesta yleisesti kiinnostuneille. Koulutuksessa käydään läpi asumisen ja arjen turvallisuuden perusteet, opitaan tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään yleisimmät vaaranpaikat sekä perehdytään pelastussuunnitelman laadintaan.

– HELPE järjestää monipuolista asuinturvallisuuskoulutusta kaikille turvallisuusasioista kiinnostuneille asukkaille, taloyhtiöille ja asuinkiinteistötoimijoille. Asiakaskohtaiset koulutusteemat voivat vaihdella pelastussuunnitelmasta alkusammutusharjoituksiin ja senioriturvallisuudesta turvallisuuskävelyihin sekä hätäensiavun kouluttamiseen. Yhdessä alueellisten kiinteistöyhdistysten, eri vuokrayhtiöiden ja isännöitsijätoimistojen kanssa HELPE järjestää asukkaille suunnattuja turvallisuusiltoja, joissa alustajina toimivat kodin ja asumisen turvallisuuden asiantuntijoita, mm. pelastuslaitoksen ja poliisin edustajat sekä asuinturvallisuuden palvelutuottajia, Kurvinen kertoo.

– Asuinkiinteistön yleisiä turvallisuusasioita koulutetaan säännöllisesti toistuvilla Asuinkiinteistön turvallisuuskursseilla ja Väestönsuojan hoitajan -kurssilla. HELPE Oy on erikoistunut yksityiselle sektorille suunnattuihin turvallisuuspalveluihin tarjoten yrityksille mm. suojelujohdon ja suojeluorganisaation koulutusta sekä turvallisuusalan ns. korttikoulutuksia, Kurvinen jatkaa.

Koulutustapahtumiin ovat kaikki asukkaat tervetulleita ja HELPE kouluttaakin kummallakin kotimaisella kielellä ja yhdistys on myös maamme johtavia maahanmuuttajataustaisten asuinturvallisuuden kouluttajia. Koulutustapahtumia järjestetään nykyään ympäri Suomen.

– HELPE on mukana Taloyhtiö2019 -tapahtumassa Messukeskuksessa 10.4. Tule silloin tapaamaan ja keskustelemaan HELPEn asiantuntijoiden kanssa taloyhtiötäsi koskevista asuinturvallisuusasioista, Kurvinen rohkaisee.

Iiro Lilja osallistui HELPEn järjestämään Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön peruskurssille, missä opeteltiin muun muassa alkusammutustaitoja.

Yleisesti ottaen taloyhtiöt ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota kodin ja asumisen turvallisuusasioihin.

Taloyhtiöt ymmärtävät entistä enemmän kiinnittää huomiota turvallisuuteen

Monessa taloyhtiössä on herätty siihen, että oma taloyhtiö ei olekaan lintukoto, vaan sielläkin saattaa tapahtua tulipaloja tai muita onnettomuuksia.

– Yleisesti ottaen taloyhtiöt ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota kodin ja asumisen turvallisuusasioihin. Asiaan on vaikuttanut mm. näkyvästi uutisoidut huoneistopalot ja asukkaille sattuneet onnettomuudet sekä vahingonkorvausasiat. Harvaan asutuilla seuduilla on aina osattu varautua ja ennakoida eri turvallisuusriskejä, mutta kaupungeissa taloyhtiön riskien arviointi ja onnettomuuksiin varautuminen on harvemmin suunnitelmallista ja järjestelmällistä, Kurvinen sanoo.

– Asuinkiinteistöjen turvallisuusympäristöä arvioitaessa kannattaa hallitusten arvioida erityisesti taloyhtiön senioriturvallisuutta, äärevien sääilmiöiden mahdollisia haittavaikutuksia ja pelastussuunnitelman viestintää – sen jalkauttamista myös talossa asuville ulkomaalaistaustaisille. Lisäksi pitää muistaa taloyhtiön vastuu ja velvollisuudet väestönsuojien käytöstä ja ylläpidosta, Kurvinen jatkaa.

Kotona olisi myös hyvä varustautua sähkökatkojen ja muiden häiriötilanteiden varalta niin, että sieltä löytyy peruselintarvikkeita, vettä, lasten ruokaa sekä vaippoja tarpeen mukaan ja lääkkeitä kolmen päivän tarpeiksi.

 

Hyvin hoidetut turvallisuusasiat ovat myös tärkeä osa asumisviihtyvyyttä. Se lisää myös muiden kiinnostusta taloyhtiötä kohtaan ja nostaa asuntojen arvoa, toteaa Olli-Veikko Kurvinen.

Yhtiökokouksissa myös turvallisuusasiat käsittelyyn

Taloyhtiöiden kevään yhtiökokoukset ovat pian ajankohtaisia.

– Yhtiökokouksen agendalla kannattaa pitää vakioaiheena asuinturvallisuus ja kerrata kulloinkin ajankohtaisia turvallisuusasioita ja toimenpiteitä. Niitä voivat olla liukkauden torjunta, lumikuormat ja räystäiden jääpuikot, valaistus, lukitukset ja porraskäytävien palokuorma, Kurvinen kannustaa.

Mahtuisivatko turvallisuusasiat teidän taloyhtiössä tänä vuonna esityslistalle?

Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot.

Lisätietoa:

 

Oikea sammutin oikeaan paloon ja tilaan:

  • Jauhesammuttimen käyttömahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin nestesammuttimen. Jauhesammuttimilla voi sammuttaa sisustusmateriaalien lisäksi bensiini-, öljy-, lakka- ja maalipaloja. Jauhesammutin voi olla haitallinen, jos jauhetta vetää sammutustilanteessa vahingossa keuhkoihinsa. Se myös sottaa sammutustilanteessa ympäristöä.
  • Vaahtosammuttimella voi sammuttaa sisutusmateriaaleja, kuten puuta, paperia ja kangasta. Nestesammuttimen hyvä puoli on, että se ei käy henkeen ja se myös sotkee ympäristöä vähemmän kuin jauhesammutin mutta pakkasella se jäätyy. Vaahtosammutin soveltuu myös rasvapaloihin.
  • Hiilidioksidisammutin on tarkoitettu neste- ja sähkölaitepalojen sammutukseen. Sammutusteho perustuu siihen, että CO2 syrjäyttää hapen ja jäähdyttää, jolloin tuli sammuu.
  • Sammutuspeitteellä tukahdutetaan palonalku ja se soveltuu muun muassa keittiöön rasvapalon ja olohuoneeseen televisiopalon varalle.

Artikkeli Miten toimit tulipalon sattuessa? – Pelastusturvallisuutta kannattaa harjoitella julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Hajulukko puhtaaksi

Uuden Taloyhtiön vastuunjakotulkinnan mukaan astianpesu- ja käsienpesualtaan vesilukon (hajulukon) puhdistuksen vastuu on taloyhtiöllä. Osakkaan ja asukkaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että lavuaari ei tukkeudu. Jos lavuaari vetää heikosti, osakkaan kannattaa esitoimena yrittää puhdistaa hajulukko viemärinavausaineella, ja ellei tässä onnistuta, kutsua huoltoyhtiö avaamaan tukos. Tukkeuma voi aiheuttaa vesivahingon.

Hajulukkoja on erilaisia, joten ennen omatoimista hajulukon avaamista kannattaa tarkistaa, voiko vesilukon avata omatoimisesti. Ennen puhdistusta kannattaa siirtää kaikki ylimääräinen tavara pois lavuaarin läheisyydestä, sillä putkesta voi roiskahtaa ympäristöön likavettä. Hajulukkoa avatessa kannattaa panna muistiin, missä järjestyksessä osat ovat, jos niitä on enemmän kuin yksi, jotta osaat koota lukon takaisin paikoilleen.

Katso video, miten puhdistat hajulukon

Tarvikkeet puhdistukseen

  • ämpäri tai pesuvati
  • kumihanskat
  • putkirassi

Näin puhdistat hajulukon

  • irrota vesilukosta siihen tarttuneet hiukset ja muu lika
  • huuhtele vesilukko juoksevan veden alla
  • tarvittaessa voit desinfioida lukon esimerkiksi kloridilla
  • tarkista silmämääräisesti, että hajulukko on ehjä
  • tarkista, että tiivisteet ovat tiiviisti paikoillaan kun kokoat hajulukon takaisin paikoilleen
  • laske lopuksi vettä hanasta ja seuraa, vuotaako vesilukko jostain.

Marttojen ekovinkki puhdistukseen:

Kaada lavuaariin ½—1 dl ruokasoodaa ja 1—2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, laske viemäriin muutama litra kuumaa vettä.

TUTUSTU KIINTEISTÖALAN KUSTANNUKSEN TUOTTEISIIN

Artikkeli Hajulukko puhtaaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Paperiset asunto-osakekirjat historiaan

Taloyhtiöiden arjessa tapahtuu suuri muutos. Vuoden alussa perustettiin sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK), johon kerätään vähitellen kaikkien asunto-osakkeiden tiedot ja omistajamerkinnät. Tietojen siirto vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osalta aloitetaan tämän kevään aikana. Taloyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelo itse rekisteriin. Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri -opas taloyhtiölle (Kiinteistöalan Kustannus Oy) neuvoo taloyhtiöitä muutoksen läpiviennissä.

Omistajatiedot sähköiseen palveluun

Tällä hetkellä asunto-osakkeiden omistajatiedot ovat hajallaan yhtiöiden itse ylläpitämissä osakeluetteloissa. Nyt tiedot kootaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen rekisteriin. Siirrettävänä on noin kahden miljoonan suomalaisen asunto-omistustiedot. Uudet taloyhtiöt on perustettava 1.1.2019 lähtien aina sähköisesti ja näiden yhtiöiden omistajatietoja ylläpidetään perustamisesta lukien Maanmittauslaitoksen sähköisessä rekisterissä.

– Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää tietonsa sähköiseen rekisteriin 1.5.201931.12.2022 välisenä aikana. Tiedot eivät siirry itsestään, vaan taloyhtiön on tehtävä siirto itse. Siirron jälkeen taloyhtiö ei enää ylläpidä osakkaistaan osakeluetteloa, vaan sitä ylläpitää Maanmittauslaitos huoneistotietojärjestelmässä, kertoo vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Hän on kirjoittanut uudistuksesta käytännön oppaan taloyhtiöille.

Paperisista osakekirjoista luovutaan

Uudistus tuo myös velvollisuuksia osakkaille. Osakkaiden tulee itse siirtää oman omistuksensa tiedot sähköiseen rekisteriin ­­– taloyhtiö ei tee sitä heidän puolestaan. Rekisteröintiä voi kuitenkin hakea vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

– Sen jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle ja osakkeiden omistaja vaihtuu esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä, uuden omistajan on haettava rekisteröintiä osakehuoneistorekisteriin, Hienonen selostaa.

Samalla kun omistajan tiedot rekisteröidään sähköiseen rekisteriin, paperinen osakekirja mitätöidään.

– Paperista osakekirjaa ei voi mitätöidä itse, vaan se mitätöidään Maanmittauslaitoksessa. Mitätöidyn osakekirjan voi halutessaan saada maksua vastaan itselleen muistoksi, Hienonen toteaa.

Arki muuttuu, uutuusopas neuvoo

Sähköinen osakehuoneistorekisteri tuo mukanaan muutoksia, mutta myös helpotuksia. Omistajatiedot ovat jatkossa helposti saatavissa sähköisessä palvelussa, asunto-osakkeiden siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti, tuhansien ihmisten työtaakka helpottuu.

– Taloyhtiön arjessa sähköinen rekisteri vaikuttaa muun muassa isännöitsijäntodistukseen, yhtiökokouskäytäntöihin ja lunastusmenettelyyn, Hienonen kertoo.

Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri – opas taloyhtiölle neuvoo käytännönläheisesti, mitä sähköinen osakehuoneistorekisteri tarkoittaa taloyhtiöiden näkökulmasta, ja antaa ohjeet muutoksen toteuttamiseen. Oppaan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Artikkeli Paperiset asunto-osakekirjat historiaan julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Ympäristöministeriöltä kokeilurahaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen

Löytyykö teidän taloyhtiöstänne tahtoa keksiä ja kokeilla uudenlaisia energiatehokkuusratkaisuja tai tehostaa jo keksittyjen ratkaisujen käyttöä? Ympäristöministeriö avustaa kutakin valittua kokeiluhanketta 5000 eurolla. Kokeilujen päätyttyä potentiaalisimmille kokeiluille on varattu jatkokehittämiseen yhteensä 25 000 euroa.

Kokeiluhakuun osallistuminen on mahdollisuus kehittää omaa ideaa, saada vertaistukea, asiantuntijasparrausta, viestintätukea ja uusia yhteistyökumppaneita. Kokeiluhakuun voivat osallistua kaikki, jotka haluavat kehittää ratkaisuja hiilijalanjäljen puolittamiseen eli ilmastoystävällisempään elämäntapaan. Aikaa kokeilun toteuttamiseen on heinäkuun loppuun asti.

Haku on auki 6.3. saakka.

Lue lisää Kokeilunpaikka.fi:stä!

Artikkeli Ympäristöministeriöltä kokeilurahaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tule mukaan Ilmastoviisaat taloyhtiöt -kehitystyöpajoihin

Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen tavoitteena on taloyhtiöiden digiloikkaa vauhdittamalla saada asunto-osakeyhtiöt ja asukkaat aktiiviseksi osaksi älykaupunkia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Hanke järjestää yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa avoimia kehitystyöpajoja, joiden tavoitteena on parantaa datan liikkuvuutta ja mahdollistaa uusien digitalisten palveluiden käyttöönotto asunto-osakeyhtiöissä. Tule mukaan luomaan uutta digitalista tulevaisuutta!

Taloyhtiöihin liittyy paljon erilaista tietoa, kuten esimerkiksi laajuustiedot, energiankulutus, olosuhteet, korjaushistoria, energia-ja kuntokatselmukset ja PTS-suunnitelma. Tieto on kuitenkin pirstaloitunut usean eri toimijan järjestelmiin, joista tiedon saanti asukkaalle tai jakaminen energiatehokkaita ratkaisuja tarjoavalle yritykselle on hankalaa. Tietoa ei usein löydy edes digitaalisessa muodossa, jolloin uusien ratkaisujen pääsy tälle markkinalle on vaikeaa.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen tavoitteena on avata markkinoita uudenlaisille energiatehokkuutta lisääville palveluille ja ratkaisuille kerrostalokannassa (asunto-osakeyhtiöt). Hankkeessa kehitetään asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, omistajuuteen ja jakamiseen liittyviä yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta tieto on saavutettavaa ja mahdollistaa yrityksille uudenlaisen palveluliiketoiminnan kehittämisen tälle asiakassegmentille (taloyhtiöt ja/tai yksittäiset asukkaat).

Osallistu työpajoihin

Hanke järjestää maalis-huhtikuussa neljä työpajaa joiden tavoitteen on parantaa datan liikkuvuutta ja lisätä tietoa asunto-osakeyhtiöiden potentiaalista. Työpajoissa keskitytään datan liikkuvuuteen ja hyödyntämiseen sekä asukkaan että taloyhtiön näkökulmasta, pohditaan avoimen datan mahdollisuuksia ja kootaan parhaita käytäntöjä yhteistyöhön asunto-osakeyhtiöiden kanssa.

Työpajat ovat avoimia ja suunnattu kaikille energiatehokkuuden ja digitalisaation parissa toimiville. Pääpainona asunto-osakeyhtiöt, mutta monia oppeja voi soveltaa myös muun tyyppisiin kiinteistöihin.

Ensimmäisessä työpajassa 12.3. perehdytään asukkaan oikeuksiin omaan dataansa ja avataan hankkeessa kehitettävän dataportalin mahdollisuuksia tulevaisuuden palvelualustana.

Lue lisää hankkeesta ja työpajoista

Artikkeli Tule mukaan Ilmastoviisaat taloyhtiöt -kehitystyöpajoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.

Tarkkaile katoille kertyvää lumen määrää ja ennakoi uhkaava vaara vähentämällä lumikuormaa

Erityisesti maan itä- ja kaakkoissosissa on alkuvuonna satanut lunta jo siinä määrin, että kattojen lumimääriä kannattaa alkaa seurata. Moni kiinteistön omistaja onkin jo kiivennyt katoille arvioimaan lumen kertymiä, ja ennaltaehkäisemään vahinkoja.

Lumikuormien poisto kuuluu huolellisen kiinteistönhoidon tehtäviin, joten pääsääntöisesti vakuutus ei korvaa poistamatta jääneen lumikerroksen aiheuttaman katon romahtamisen kustannuksia.

LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen kokosi vinkit lumivaurioiden vähentämiseksi, jotta vastaavaa ei pääse tapahtumaan sinun rakennuksillesi.

Suurista lumimääristä voi syntyä monenlaista vahinkoa

Alkuvuoden lumikerroksen paino on jo nyt paikoin reilusti 100 kiloa neliömetriä kohden. Lumen paino voi kuitenkin kasvaa suojasään ja sateiden tiivistymisen myötä helmi-maaliskuussa jopa 200-240 kiloon kuutiometriä kohden. Tämä voi aiheuttaa virhearviointeja lumen painosta, jos lumikuormaa arvioidaan vain lumikerroksen paksuutta maasta käsin.

– Lumen kertymistä kannattaa tarkkailla erityisesti tuulen juoksuttaessa irtolunta harjan yli vastakkaiselle lappeelle tai rakennusten porrastaville osille. Kertynyt lumikerros voi olla jopa kaksi kertaa paksumpi kuin vastaisen lappeen kerros, Savolainen kertoo.

Pientalojen katot kestävät yleensä hyvin normaaleja lumenpainosta syntyviä kuormia, ellei rakennuksessa ole rakennusvirheistä johtuvia heikkouksia. Yleisempänä vaurioilmiönä on katoilta alas syöksyvien jäisten lumimassojen aiheuttamat ruhjeet kuisteille, terasseille, ilmastointihormeille, kattotikkaille, vesiränneille, alla olevalle omaisuudelle ja jopa tapaturman vaara lähellä liikkuville ihmisille.

Erityisesti laajarunkoisten hallien kattojen lumikuormat tulee ottaa säännölliseen tarkkailuun

Toispuolinen kinoslumikuorma aiheuttaa epäkeskeistä rasitusta erityisesti puutteellisesti jäykistetyille pitkille, korkeille, hallimaisille rakennuksille. Katolle kerrostuva lumi ja jää lisäävät myös putoavista jää- ja lumimassoista aiheutuvaa tapaturmariskiä.

Kertynyt raskas lumimassa voi painaa ja rikkoa kantavia vesikattorakenteita sekä keväällä liukuessaan alas ruhjoa vesikaton pinnoitteita ja katon läpivientien tiivistyksiä. Kinoslumen paljous aiheuttaa kevään myötä sulamisvesivaurioriskejä porrastavien kattorakenteiden seinäliittymissä sekä katolla olevien ilmastointiputkien ja savuhormien liitosrakenteissa.

Kiipeä katolle katsomaan

Rakennusten katoille kertyvää lumikerroksen määrää on vaikea arvioida maasta käsin, joten varmin tapa on kiivetä katolle ja mitata lumen paksuutta eri puolita kattolapetta.

– Oma turvallisuus on tärkeintä. Katolla liikkuessa tulee noudattaa aina erityistä varovaisuutta ja varustautua käyttämään turvaköysiä ja -valjaita, tai turvautua alan ammattilaisen apuun, Savolainen neuvoo.

Turvallisesti lumenpudotukseen

Varmin tapa välttyä ikäviltä yllätyksiltä on poistaa lumimassat jo hyvissä ajoin ennen vielä odotettavissa olevia yllättäviä lumimyräköitä ja suojakelejä. Lumien poistoon katoilta tulee tapaturmien ja omaisuusriskisen varalta valmistautua huolella.

Jyrkillä ja liukkailla kattopinnoilla turvaköydet ja -valjaat sekä kokenut työpari voivat ehkäistä merkittävästi ikäviä takaiskuja lumen pudotustöissä. Henkilövahinkojen välttämiseksi tiputuspaikan alla olevaa liikkumista tulee rajoittaa puomein, aidoin ja varoituskyltein ja huolehtia riittävästä työn keston aikaisesta liikkumisen turvallisesta ohjaamisesta.

Artikkeli Tarkkaile katoille kertyvää lumen määrää ja ennakoi uhkaava vaara vähentämällä lumikuormaa julkaistiin ensimmäisen kerran Kiinteistölehti.